ratsutila
KRUNEBY

Il Classico Z

Ihastuin Sitkoon heti ja täysillä! Ori on innostunut ja ystävällinen, aina sympaattisen hyväntuulinen ja aktiivinen. Mikään tekeminen ei saa Sitkolta koskaan täystyrmäystä, vaan se lähtee kuin hymyssäsuin suorittamaan päivän askareita. Toki käsittelijälläkin on paljon painoarvoa orin toimintaan, eikä kovin tiukkapipoinen ihminen tule Sitkon kanssa välttämättä toimeen ihan niin hyvin kuin voisi toivoa; orin kanssa toimimiseen vaaditaan aina roima ripaus huumorintajua! Hoitotilanteissa ja muutenkin käsiteltäessä Sitkon täytenä pyrkimyksenä on käyttäytyä hyvin ja moitteetta. Toisinaan liika innostus ja energisyys saavat käsittelijän hikoilemaan ja voivottelemaan, mutta orirukka ei silti koskaan tarkoituksella ole rasittava.

Sitkon kanssa toimiessa ei oikeastaan ole tarpeen ottaa mitään sen ihmeempää huomioon kuin että hevonen vain on tiukasti kiinni narussa. Joskus herra saattaa lähteä haahuilemaan kohti omia reittejään, mutta eipä näistäkään päähänpistoista sen kummempaa katastrofia synny. Ori seisoo kiltisti aloillaan läpi kaikkien hoitotoimenpiteiden, odottaa kärsivällisesti satuloinnin ajan ja haukkaa kuolaimet suuhunsa mukisematta. Sen jälkeen ori seisoo korvat hörössä paikoillaan kunnes se talutetaan ulos karsinasta ja ratsastaja kapuaa kyytiin. Ihanan yksinkertaista, eikö?

Sitkoa ei turhaan kutsuta Krunebyä reunustavien isojen metsien ja peltomaiden valtiaaksi. Maastossa ori on ehdoton johtohevonen ja se liikkuu tasaisen varmasti eteen oli keli mikä hyvänsä. Orin kanssa ollaan otettu uudeksi harrastukseksi maastoesteet, joiden hyppääminen Sitkon kanssa onkin erityisen mielekästä, sillä energiaa ja keskittymistä ei tarvitse kuluttaa pikkuasioiden viilailuun tai hevosen totuttamiseen erikoisiin esteisiin.

Rataesteillä Sitkon kanssa on kilpailtu aina 160cm radoille saakka, joten lienee sanomattakin selvää että ori osaa ihan tosissaan hypätä! Ihan jokaisen ihmisen ratsu Sitko ei kuitenkaan ole, vaan se vaatii käsittelijältään tiukkaa tilannetajua, itsevarmaa otetta ja päättäväisyyttä. Oriherra ottaa kyllä kernaasti ohjakset omiin käsiinsä mikäli ratsastaja tuntuu olevan ulapalla tai muuten vaan muissa ajatuksissa. Kun Sitkoa oikeasti ratsastaa esteillä, suoriutuu ori loistavasti haastavimmistakin radoista. Erikoiset esteet tai haastavat lähetymiset eivät Sitkoa jännitä, eikä se koskaan kieltäydy oikein kunnollisesta loppuspurtistakaan! Vauhdikas ja osaava hyppääjä osaavalle ratsastajalle.

Sukutiedot & jälkeläiset

Icarus Falls Z Z, 167cm,mkm	Icon Z Z, 169cm, mkm	iii. Iconic
		iie. Satellite Z
	Waterfall FDB Z Z, 164cm, trn	iei. Warmayer Z
		iee. Lenux FDB Z
Taipan Bride meckl, 170cm, rn	Terra of Topaz meckl, 172cm, trn	eii. Tangerine Tiger
		eie. Marmour Marionette
	Burgundy Mary meckl, 168cm, rnkm	eei. Beryllium 4
		eee. Macambre Margarita

Jälkeläiset

s. 17.3.2020

ori Krunebys Iliad

tammasta Spooky Pinkberry Fizz

Ei saavutuksia

Sitko on harkitusti käytettävissä jalostukseen.

Kilpailutulokset

Meriitit

Kilpailutulokset : 46 sijoitusta ERJ

21.9.2019 Mörkövaara 130 cm : 3/19 22.9.2019 Mörkövaara 130 cm : 2/19 22.9.2019 Mörkövaara 140 cm : 2/25 26.9.2019 Mörkövaara 140 cm : 2/25 15.9.2019 KK Lupin 110 cm : 7/56 15.9.2019 KK Lupin 120 cm : 5/45 19.9.2019 KK Lupin 110 cm : 4/56 22.9.2019 KK Lupin 120 cm : 3/45 23.9.2019 KK Lupin 120 cm : 5/45 25.9.2019 KK Lupin 120 cm : 5/45 2.11.2019 Lallybroch 160 cm : 2/25 5.11.2019 Lallybroch 160 cm : 5/25 12.11.2019 Lallybroch 160 cm : 5/25 14.11.2019 Lallybroch 160 cm : 4/25 19.11.2019 Safiiritiikerin KK 150 cm : 4/22 6.12.2019 Safiiritiikerin KK 150 cm : 3/22 21.11.2019 Chowter Sporthorses 160 cm : 2/22 23.11.2019 Chowter Sporthorses 160 cm : 2/22 25.11.2019 Chowter Sporthorses 160 cm : 2/22 27.11.2019 Chowter Sporthorses 160 cm : 3/22 28.11.2019 Chowter Sporthorses 160 cm : 1/22 29.11.2019 Chowter Sporthorses 160 cm : 1/22 29.11.2019 Chowter Sporthorses 160 cm : 1/22

27.9.2019 Mörkövaara 140 cm : 4/25 28.9.2019 Mörkövaara 140 cm : 4/25 29.9.2019 Mörkövaara 130 cm : 4/19 30.9.2019 Mörkövaara 130 cm : 3/19 30.9.2019 KK Lupin 120 cm : 6/45 14.9.2019 Lallybroch 160 cm : 2/20 16.9.2019 Lallybroch 160 cm : 4/20 17.9.2019 Lallybroch 160 cm : 4/20 19.9.2019 Lallybroch 160 cm : 1/20 11.12.2019 Safiiritiikerin KK 150 cm : 4/22 12.12.2019 Safiiritiikerin KK 150 cm : 1/22 18.12.2019 Safiiritiikerin KK 150 cm : 2/22 22.12.2019 Safiiritiikerin KK 150 cm : 1/22 24.12.2019 Safiiritiikerin KK 150 cm : 4/22 29.12.2019 Safiiritiikerin KK 150 cm : 2/22 21.12.2019 Lallybroch 160 cm : 3/23 22.12.2019 Lallybroch 160 cm : 2/23 26.12.2019 Lallybroch 160 cm : 2/23 27.12.2019 Lallybroch 160 cm : 4/23 27.12.2019 Lallybroch 160 cm : 1/23 28.12.2019 Lallybroch 160 cm : 4/23 29.12.2019 Lallybroch 160 cm : 1/23 30.12.2019 Lallybroch 160 cm : 1/23

Sitkon päiväkirja

27.7.2019 : Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia

Paju oli niin vihainen että hirvitti. Eipä siinä paljoa auttanut vaikka koetin talutella rautiasta oria mahdollisimman edustavasti pitkin pihaa. Kun Il Classicon upeus ei kerran tuntunut Pajulle merkkaavan yhtään mitään, täytyi vedota tunnesyihin. Kerroin orin olevan tulevaisuudessa hyvin tärkeä jo korvaamaton osa nimenomaan zangereiden linjan jatkumoa; mistä muualta me muka löydettäisiin meidän Rätti-tammalle arvoisensa sulho? Paju näytti hetken pohtivan kuumeisesti sanojani, ennen kuin heilautti kättään ja marssi takaisin sisälle. Mökötys ja kiukuttelu jatkuivat, mutta eivät aivan yhtä ehdottomina kuin aiemmin. Itse olin äärimmäisen tyytyväinen tekemiini kauppoihin; yksipolvinen rautias oriherra Il Classico on tosi upea ja persoonallinen tapaus. Sitkon isä, Icarus Falls, on hurjan komea kimo esteratsu, jolta Sitko varmasti tulee perimään suorituskykyä esteratsastuksen saralle. Emätamma Taipan Bride taas on hurjan persoonallinen, omaa kisauraansa vasta aloitteleva nuori puoliveritamma, joka on kuitenkin aivan ehdottomasti jo todistanut olevansa rataesteille luotu. Tuskin tällaisista vanhemmista yhtään hullumpaa urheiluhevosta saadaan, eikä ainakaan varmasti jouduta tätä ostosta tulevaisuudessa katumaan - kiukutteli Paju sitten kuinka paljon hyvänsä.

3.2.2020 : Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia

Sitkon kanssa lähdettiin tänään syntymäpäiväni kunniaksi maastoon; keli on hellinyt jo pidemmän aikaa (ainakin jos sattuu yhtään pitämään talvesta), eikä vesistä sohjoa ole enää näkynyt viikkokausiin. Paju lähti meidän matkaan Hepun kanssa, joka tapansa mukaisesti pisti koko retken sähellykseksi jo heti alkuunsa. Otettiin Sitkon kanssa lopulta johtoasema kun Hepulta ei tuntunut onnistuvan yhtään mikään, mutta Sitko pisti taas parastaan rohkealla ja lauhkealla asenteellaan. Ravailtiin korkeassa hangessa peltojen viertä, josta lähti pieni polku metsään. Polullekin oli kasaantunut lunta melko paljon edellisen maastoretken jälkeen, joten hevoset joutuivat kyllä aika koville heti alkumatkasta. Sitko nosteli kinttujaan reippaasti ja huomattavasti raskasrakenteisempi Heppu ja nopeasti jälkeen. Kun päästiin hiekkatielle jossa naapuri kävi hiittaamassa ravureitaan, pistettiin jo vähän vauhtia peliin ja nostettiin laukat. Sitko oli riemuissaan, kilpailuhenkikin siinä taisi nousta pintaan itse kullakin, mutta sulassa sovussa lopulta hidastettiin hevoset uudelle metsäreitille kohti kotia. Ihanan hyväntuulinen synttärimaasto, jonka kyllä riemulla jätän kerrankin ainoaksi ratsastuskerraksi yhtenä päivänä; ilta vieteään kakkua syöden ja nautiskellen! Ehkä Sitko ja muutkin hevoset saavat osansa herkuista.

17.3.2020 : Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia

Tänään Sitkoon syntyi meillä Krunebyssä ensimmäinen jälkeläinen jonka on määrä jäädä kotiin kasvamaan! Varsa sai nimekseen Iliad ja sekin vaikuttaa yhtälailla ihanan valloittavalta persoonalta! Toivottavasti siitäkin kehkeytyy yhtä hieno kisaratsu kuin vanhemmistaan. Sitkon päivät muutoin ovat sujuneet suhteellisen rattoisissa merkeissä; ori käy säännöllisesti maastoretkillä ja tietysti välillä paneudutaan myös herran lempipuuhan pariin eli esteratojen ylitykseen! Sitkosta eivät kyllä juurikaan vanhenemisen merkit hohkaa, vaan yhtälailla energisenä ja pirteänä mennään edelleenkin! Iän tuomaa viisautta on onneksi kuitenkin tähänkin hevoseen tarttunut, eikä nuoruusaikojen turha vauhkoaminen ja hääräily enää ole läheskään niin ylitsepursuilevaa kuin aiemmin. Sitkolla on nykyään myös uusi ystävä, nimittäin tallikissamme Mopo on ottanut Sitkon karsinan vakituiseksi nukkumapaikakseen. Toisinaan kissa pötköttää aivan oriherran jalkojen juuressa ja silloin Sitko liikkuu aina äärimmäisen varovaisesti ellei sitten itsekin vetele hirsiä. Tämä hellyyttävä ystävyys on saanut tallilaistemme parissa paljon huvittuneita, mutta toki myös ihastuneita katseita, eikä tätä parivaljakkoa kyllä voikaan ohittaa ilman leveää hymyä.