Pyrmonter

KRJ-I & First Champion

Virallinen nimi: Pyrmonter, "Monni" Rekisterinumero: VH14-031-1005
Rotu, sukupuoli: Suomenpuoliverinen, ori Painotus: Koulupainotteinen
Syntymäaika: 30.05.2014 (8v. 30.06.2014) Koulutustaso: Grand Prix
Kasvattaja: Pyylammen Ratsutalli Väri & Säkä: Punauunikko, 171 cm
Omistaja: Liia VRL-11284 Saavutukset: KRJ-I

Being Better Than Best.

15.6.2017 Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa Monni palkittiin
101 pisteellä ja ensimmäisellä palkinnolla KRJ-I

Pyrmonter on ensimmäinen omistamani puoliveriori ikinä. Ponityttönä - ja muutenkin kaikkea pientä ja pörröistä rakastavana - tunsin alkuunsa jonkinsortin kauhua seistessäni orin vieressä. Ori oli silmissäni jättiläismäinen ja jotenkin yliluonnollinen; karva oli lyhyt ja kiiltävä, lihakset tulivat jäntevinä esille ja sen häntäkin oli silkkinen ja tasaisesti leikattu, kun taas meidän ponit pyörivät ympäriinsä paksuun mutaan peittyneinä. Ori herätti minussa suurta kunnioitusta heti alkuunsa ja täytyy myöntää, että totutteluun meni hiukan enemmän kuin pari päivää. Tänä aikana tallimestarimme puuhaili orin kanssa ja minä katselin arasti hiukan sivummalta. Pyrmonter vaikutti todella itsetietoiselta ja varmalta hevoselta ja minua pelotti jäädä sen jalkoihin.

Yhtenä päivänä tallimestarimme sai tarpeekseen ja kirjaimellisesti pakotti minut samaan tilaan orin kanssa. Pyrmonter aisti oitis epävarmuuteni ja vilkuili minua kyllästyneenä. Oria satuloidessani se teki kaikkensa vaikeuttaakseen touhujani ja jossain vaiheessa sain kuin sainkin kerättyä tarpeeksi itsevarmuutta pannakseni hevoslle vastaan. Pyrmonter silminnähden kummastui purkaustani, mutta alkoi välittömästi ottaa minuakin huomioon. Ensimmäinen ratsastuskerta oli katastrofaalinen, mutta ainakin se kaivoi minusta esiin hurjasti päättäväisyyttä anastaa tämän jättimäisen hevosvuoren arvostus. Ja siitä se sitten lähti. Nykyään me Monnin kanssa kuitenkin ihan tykätään toisistamme. Ja aika paljonkin!

Monni on oikeasti hevonen jonka kanssa pärjää vain roimalla annoksella itsevarmuutta ja päättäväisyyttä. Ori ottaa aivan mielellään johtoaseman missä tahansa luomassaan ihmissuhteessa, eikä se tunne siitä edes huonoa omaatuntoa. Kun orille osoittaa olevansa ihan kunnioituksen arvoinen tyyppi, voi alkaa hitaasti mutta varmasti rakentaa turvallista suhdetta hevoseen. Tutun käsitelijän känssä Monni toimii oikein kivasti; se odottaa kuuliaisesti karsinassa hoitotoimenpiteiden ja varustamisen ajan, eikä se hermostu pidemmästäkään harjailusta. Karsinan ulkopuolella orilla on yleensä hiukan kaoottisempi meininki ja esimerkiksi taluttaessa täytyy olla todella tarkkana.

Nuorena orilla koitettiin tutstua hiukan rataesteisiin, mutta tuloksena oli vauhkona juokseva hevonen ja tuhoutunut esterata. Tämän jälkeen ollaan tietysti huvin vuoksi koulutettu oria todella helpoille radoille, mutta se kuumuu aivan liikaa jotta sitä voisi koskaan harkitakaan vievänsä estekisoihin. Kouluratsuna Monni on ehdottomasti taitavampi. Vaikka ori onkin energinen ja hiukan hätäinen, saa sen kunnon lämmittelyllä kulkemaan todella hienosti kouluradalla. Orilla on näyttävät ja irtonaiset liikkeet (joissa istuminen on tietysti ihan oma hommansa) ja se kokoaa itsensä kauniisti.

Sukutaulu ja sukuselvitys

i. Thelemis
FWB, 175 cm, prn
ii. Jacksonpop
FWB, 175 cm, mrn
iii. Michael's Bones
iie. Gipsy
ie. Luxxe's Cuppy Cap
FWB, 168 cm, prn
iei. Cuppyrick's Frankie
iee. Gayalla
e. Indian Chai Latte
FWB, 167 cm, mkm
ei. Wattaya Poison Black
FWB, 168 cm, m
eii. Poison
eie. Wirrie Gaya
ee. Indian Jubilee
FWB, 165 cm, km
eei. Agamemnon
eee. Maysie

ISÄ Thelemis on suurikokoinen 175 cm korkea punaruunikko puoliveriori, jolta Pyrmonter on ulkonäkönsä hyvin pitkältä perinyt. Energinen ori on luonteeltaan ysävällinen mutta aika kova sähläämään, joten se vaatii käittelijältään hiukan enemmän hevosmiestaitoja. Thelemis kilpaili GP-tason kouluratsuna todella hienon uran ja sen kaikki yhteensä neljä jälkeläistä ovat niittäneet myös hienoa menestystä kouluradoilla. Ratsuna ori oli tunnettu etenkin koreista liikkeistään ja energisestä ulosannistaan. Tutun ratsastajan kanssa Thelemis ylsi aina kaikkein parhaimpiin suorituksiin ja kisauran puolivälissä ratsastajan vaihtuessa, täytyi ori pistää hetkeksi kisatauolle kunnes uuden ratsastajan kanssa hommat lähtivät kunnolla rullaamaan. Nykyään ori asuu yhä kasvattajansa luona kevyessä siitoskäytössä.

EMÄ Indian Chai Latte eli Inkkari on kaunis ja hyväluonteinen hevostamma, jonka ensimmäinen (ja tähän asti ainoa) jälkeläinen Pyrmonter on. Kimo tamma kilpaili kouluratsuna hiukan vaihtelevalla menestyksellä eri ratsastajien kanssa. Hiukan arkaa luonnetta omaava Inkkari vaati pitkällistä tutstumista ja tietynlaista rauhallisuutta käsittelijältään yltääkseen parhaimpiin tuloksiin. Ravityöskentelyssä Inkkari oli aina vahvimmillaan, mutta laukassa se vaati melkolailla treeniä ja tukea ratsastajaltaan. Nykyään tamma viettelee jo rauhallisia eläkepäiviä meheviä porkkananpaloja mutustellen ja elämänmenoa kummastellen, tamma tullaan todennäköisesti astuttamaan vielä kertaalleen sukulinjojen säilymisen vuoksi.

II Mustanruunikko suomenpuoliveriori Jacksonpop oli 175 cm korkea kantakirjaori joka kilpaili nuorempana paljon etenkin GP-tason koululuokissa. Jack starttasi muutamia kertoja myös rataesteillä mutta menestys ei ollut kummoisempaa. Luonteeltaan energinen ja itsevarma hevonen, jonka ratsastajalta vaadittiin roppakaupalla vakautta ja päättäväistä asennetta; jos Jackia ei joku asia huvittanut niin helpolla ei oria saanut taivuteltua. Ori sai elämänsä aikana yhteensä viisi jälkeläistä ennen kuin se menehtyi vanhuuden tuomiin vaivoihin ollessaan 27-vuotias.
IE Luxxe's Cuppy Cap muutti Suomesta kisakäyttöön Saksaan yhdeksänkymmentä luvun alkupuolella. Tamma kilpaili GP-tason koululuokissa hyvällä menestyksellä omistajansa kanssa, jonka jälkeen se palasi takaisin Suomeen jalostuskäyttöön. Cappie varsoi yhteensä kolme kertaa ennen lopullista eläkkeelle siirtymistään. Luonteeltaan tamma on aina ollut hyvin energinen ja innokas, ratsuna melko haastava mutta todella osaava ja potentiaalinen. Cappien jälkeläiset ovat menestyneet hienosti kisakentillä ja ovat perineet etenkin emänsä kauniita liikeratoja.

EI Wattaya Poison Black on musta suomenpuoliveriori joka siirtyi jalostuskäyttöön muhkean kisauran jälkeen. Luonteeltaan itsetietoinen ja arvokas herra - ehdottomasti vain muutaman ihmisen hevonen, joka ei pitänyt usein vaihtuvista käsittelijöistä. Orin kanssa kisattiin lähinnä kouluratsastuksen parissa mutta kotioloissa Mustilla hypättiin rataesteitäkin säännöllisesti. Orilla on jo yhdeksän jälkeläistä, joiden joukosta löytyy sekä kisa- että harrasteratsuja. Kouluradoilla orin vahvimpia puolia olivat lyömätön keskittymiskyky sekä älykkyys ja nopeus oppia uusia asioita.
EE Indian Jubilee oli melko vaatimaton puoliveritamma; upeasukuinen, mutta kisaura ei koskaan lähtenyt käyntiin odotetulla tavalla. Koulupainotteinen tamma kilpaili GP-tasolla melko hyvällä menestyksellä siirtyen melko pian jalostuskäyttöön. Toiselle palkinnolle kantakirjattu tamma oli ulkoisesti todella upea näky ja luonteeltaankin melko herttainen. Vaikka kisakentillä tamma ei juuri säväyttänyt, oli se silti hyvä jalostushevonen sukunsa ja ulkomuotonsa ansiosta.

Jälkeläiset

Pyrmonter on rajoitetusti käytettävissä puoliverijalostukseen. Periyttänee hyvää ratsastettavuuttaan ja vahvaa luonnettaan.   ♡ 8.12.2015 fwb-t. Vuornan Panthera
♡ 11.10.2016 fwb-t. Broadhurst Primavera
♡ 27.1.2017 fwb-t. Roibrant Amara

Kilpailutulokset (44 sijoitusta KRJ)

25.11.2014 KRJ Petäjävaara Grand Prix - 04/40
17.12.2014 KRJ Halden Grand Prix - 05/30
19.12.2014 KRJ Halden Grand Prix - 04/30
28.10.2014 KRJ Harjunpää Grand Prix - 01/48
28.10.2014 KRJ Harjunpää Grand Prix - 03/48
13.08.2015 KRJ Spiderwick Grand Prix - 03/30
14.08.2015 KRJ Spiderwick Grand Prix - 04/30
14.11.2015 KRJ Élan Grand Prix - 05/30
16.11.2015 KRJ Élan Grand Prix - 03/30
09.12.2015 KRJ Serellenders Grand Prix - 04/30
10.12.2015 KRJ Serellenders Grand Prix - 05/30
31.12.2015 KRJ Coffin Grand Prix - 02/30
16.01.2016 KRJ Whitehall Grand Prix - 03/40
17.01.2016 KRJ Whitehall Grand Prix - 04/40
17.01.2016 KRJ Whitehall Grand Prix - 05/40
17.01.2016 KRJ Team Fallacy Grand Prix - 04/30
18.01.2016 KRJ Elkenburgh Grand Prix - 05/30
16.09.2016 KRJ Rêve de Haussea Grand Prix - 05/30
19.09.2016 KRJ Rêve de Haussea Grand Prix - 03/30
20.09.2016 KRJ Rêve de Haussea Grand Prix - 01/30
15.09.2016 KRJ Breawa Grand Prix - 02/80
17.09.2016 KRJ Breawa Grand Prix - 02/80
25.09.2015 KRJ KK Reiter Grand Prix - 02/30
28.09.2015 KRJ KK Reiter Grand Prix - 04/30
01.10.2015 KRJ KK Reiter Grand Prix - 05/30
05.10.2015 KRJ KK Reiter Grand Prix - 03/30
09.10.2015 KRJ KK Reiter Grand Prix - 04/30
10.10.2015 KRJ KK Reiter Grand Prix - 02/30
11.12.2015 KRJ Serellenders Grand Prix - 01/30
11.12.2015 KRJ Serellenders Grand Prix - 04/30
14.12.2015 KRJ Serellenders Grand Prix - 01/30
17.12.2015 KRJ Serellenders Grand Prix - 05/30
03.12.2015 KRJ Riekkujat Grand Prix - 03/30
22.01.2016 KRJ Whitehall Grand Prix - 06/40
25.01.2016 KRJ Whitehall Grand Prix - 02/40
25.01.2016 KRJ Whitehall Grand Prix - 03/40
17.01.2016 KRJ Team Fallacy Grand Prix - 03/30
21.01.2016 KRJ Hillstead Grand Prix - 05/27
19.01.2016 KRJ Elken Grand Prix - 03/30
01.10.2016 KRJ Puzzle Rebellion Grand Prix - 01/30
04.10.2016 KRJ Puzzle Rebellion Grand Prix - 04/30
05.10.2016 KRJ Puzzle Rebellion Grand Prix - 05/30
08.10.2016 KRJ Puzzle Rebellion Grand Prix - 03/30
10.10.2016 KRJ Puzzle Rebellion Grand Prix - 05/30

Monnin päiväkirja & valmennukset

5.8.2014 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Siis apua! Olin perua tekoseni lähes saman tien kun uusin ostokseni, järkälemäinen puoliveriori Pyrmonter, saapui Vuornan pihaan. Tallimestarimme silmäili hevosta tyytyväisesti myhäillen - yleensä sain häneltä vain halveksivia katseita taluttaessani uusia karvapalloja talliin. Onneksi ei tarvinnut kahta kertaa kehottaa tallimestaria ottamaan hevonen hoiviinsa sillä aikaa kun itse painuin piiloon hoitamaan paperiasioita kasvattajan kanssa. Kun olin esitellyt tilamme mahdollisimman hitaasti ja monipuolisesti, tarjonnut useita kuppeja kahvia ja tyrkyttänyt keksejä ja pullaa niin että jo hävetti, en enää voinut muuta kuin päästää miesraukka käsistäni ja kohdata jättimäinen hirviö tallin perimmäisessä karsinassa. Pyrmonter oli kieltämättä todella hieno hevonen, jota voisi toljottaa aloillaan vaikka kuinka kauan, mutta sitä läheisimpiin väleihin minun ei yhtäkkiä tehnytkään mieli ryhtyä. Vielä aamulla olin ollut innosta suunniltani, mutta nyt omituinen epävarmuus valtasi minut. Tallimestari ymmärsi mistä innottomuuteni johtui, mutta oli niin tahdikas, ettei yrittänyt väkisin saada minua hevosen lähelle. Hän poisti matkustussuojat orin jaloista ja tutki orin huolellisesti. Pyrmonter ei päästänyt ihan noin vain sorkkimaan arvokkaita kinttujaan, vaan sillä oli muutama vastalause asioihin. Tallimestarimme vähät välitti orin kenkkuilusta ja otti rauhallisesti tilansa, jolloin orin alkoi pikkuhiljaa sallia miehen lähelleen. Kun lopulta jätimme orin hetkeksi omaan rauhaansa, olin takuuvarma ettei minun ja sen välille syttyisi koskaan mitään muuta kuin sota jonka häviäjäkin oli jo selvillä...

22.8.2014 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Jännitti niin että lahkeet tutisi; tänään oli ensimmäinen ratsastuskerta Monnin kanssa eikä minua juurikaan helpottanut se tieto että ratsastuskentän reunalle kerääntyi koko talliväki tuijottamaan. Taluttaessani jättimäistä oria kentälle kerkesin käydä kaikki kauhukuvitelmat pääni lävitse ja selkään noustessani olin jo ihan valmis luovuttamaan. Alkukäynnit sujuivat ihan hyvin, ori kulki energisesti ja vaikka se vaikutti melko epäileväiseltä, kuunteli apujani hyvin. Ravissa ongelmat sitten vasta alkoivat; minulla oli ihan älyttömiä vaikeuksia istua orin liikkeissä ja alkuunsa meno näytti varmasti aivan kammottavalta. Monni huomasi epämukavuuteni ja sinkoili sinne tänne mihin sattui. Kaikki oli aivan kamalaa ja turhautumiseni niin suuri että olisi tehnyt mieli hypätä selästä alas. Tallimestari hyppäsi hätiin ja ehdotti että voisi hetkeksi ottaa meidät liinaan ravaamaan niin voisin rauhassa totutella Monnin askeliin. Sehän sopi ja samalla ori sai myös energiaansa purettua. Pikkuhiljaa meno alkoi tuntua paremmalta ja kun jatkettiin uraa pitkin itsenäisesti, ei istuminen sentään ollut enää se suurin ongelma. Ori liikkui kyllä kuin mikäkin hirvi eikä kauniista etenemisestä ollut puhettakaan, mutta ainakin oma oloni alkoi rauhoittua ja sain kauhun sijaan uutta päättäväisyyttä saada homma toimimaan tämänkin hevosen kanssa!

20.9.2016 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Huh, taas on jännittävä kisarupeama hevosten kanssa takana ja tällä kertaa kisamatkalla oltiin Ranskassa Rêve de Hausseassa! Parantumattomana selle-fanina matka oli tietenkin hyvin paljon mieleeni, vaikka jännitys kyllä söi osittain aika paljon nautintoa eikä mistään lomamatkasta ollut lähimainkaan kysymys. Paineita kasautui etenkin Monnin suuntaan; orilta puuttui enää vain pari hassua sijoitusta Grand Prix -tasolta jotta päästäisiin sen kanssa valmistautumaan laatuarvosteluihin. Kova treeni pitkän tauon jälkeen oli tuottanut kuitenkin kosolti tulosta ja Monni keräsi kisapäivien aikana peräti kolme sijoitusta, joista viimeisimpänä luokkavoitto! Jess, eipä tässä paljoa paremmilla mielillä enää voisi kotiin lähteä palailemaan. Lokakuussa on vielä edessä kisarupeama Briteissä, mutta sen jälkeen alkaakin herran kisaura olla sitten taputeltu. Tänään Monni sai kyllä ihan ekstrapaljon huomiota ja haleja ja rapsutuksia ja onnistui vieläpä ottamaan kaikki vastaan ilman ryttyilyä. Ehkä Monnistakin on vanhemmiten alkanut kuoriutua edes ihan hippusen pehmo?

25.11.2016 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Tänään sai kyllä taas jännittää ihan ylettömän paljon kun suunnattiin valmennusviikonlopulle Hexin ja meidän vanhan tallityöntekijän Emilian tilalle Ruotsiin. Hex on ehdottomasti yksi parhaita kouluvalmentajia joita tiedän, joten hänen valmennettavaksi pääseminen pitkän yhteistyön jälkeen on ihan huippua! Raahattiin mukaamme Pyrmonter sekä Athena, jotka valmistautuvat parhaillaan kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluihin. Paikalle päästyämme Pyrmonter pisti ihan älyttömän shown pystyyn ja kävi oikein työstä saada se raahattua vieraskarsinaan jossa sama huutaminen jatkui. Illemmalla oltiin suunniteltu ottaa hevoset (etenkin Monni) kunnon väsytystreeniin, ettei huominen valmennus menisi ihan harakoille poukkoilevan ja yliaktiivisen ratsun selässä. Treeni osouttautui ihan älyttömän hyväksi ideaksi; Monni oli matkan jäljiltä kuin mikäkin tykinkuula ja sen rauhoittamiseen meni reilusti aikaa. Pidettiin jopa spesiaalit puomiharjoituksetkin orin kanssa ja hauskaa kyllä oli etenkin siinä vaiheessa kun huomasi orin hiukan väsähtävän ja kuuntelevan. Pitkän treenin jälkeen täytyi jäähdytelläkin kunnolla ja käytiin tilan läheisessä maastossa kävelemässä. Hex oli varmuuden vuoksi mukana jalkaisin, uusissa ympäristöissä kun oltiin, mutta Monni käyttäytyi todella esimerkillisesti. Nyt vaan jännittämään mitä viikonlopun valmennukset tuovat tullessaan, iik!

26.11.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Hex (Liia)
Tänään meille saapui Suomesta saakka valmennettavaksi pari kouluratsua Pyrmonter sekä Athena. Hevosten omistajan kanssa ollaan oltu aina silloin tällöin tekemisissä etenkin välitysasioissa kun meille on tullut Suomesta hevosia ja toisin päin. Oli mielenkiintoista päästä valmentamaan viikonlopun ajan ratsukkoja ja varmasti tehdään tämä vielä toisinkin päin! Lauantaiaamuna aloiteltiin ensin suomenpuoliveriori Pyrmonterin eli Monnin kanssa. Edellisenä päivänä oltiin hevosten kanssa tutustuttu tiloihin ja tehty hyvää väsytystreeniä etenkin Monnin kanssa ja taktiikka oli selvästi toiminut; kentällä asteli huomattavasti eilistä rauhallisempi hevonen, joka energisyydestään huolimatta jaksoi kuitenkin kuunnella ratsastajaansa hyvin ja keskittyi muuhunkin kuin päättömään koheltamiseen. Alkulämmöillä tehtiin reippaasti väistöjä ja taivutuksia, koottiin askelta ja tehtiin reilusti siirtymisiä. Monni liikkui hyvin eteen ja sopivalla energialla, hienoa! Tehtiin väliin muutamat laukannostot jotka nekin sujuivat varsin kauniisti ja näyttävästi; ori liikkui keveysti eteen ja kokosi kuin itsestään. Varsinaiseen treeniosioon kuului tänään siirtymiset passagen ja piaffen välillä, seki tietenkin itse liikkeet. Harjoitus sujui kuin oppikirjasta konsanaan liikkeiden osalta, mutta siirtymisissä tuntui olevan alkuunsa pientä häikkää. Liia sai hakea parempaa tuntumaa oriin jonkin aikaa kunnes kunnolla tuettuna tehtävä alkoi sujua paljon parempaan malliin. Kun saatiin lopulta hiottua orista oikein hienoja suorituksia, siirryttiin vielä treenaamaan pikaisesti laukanvaihtoja, joiden tiesinkin olevan Monnin bravuuri - ja näin selvästi olikin! Lopputunnista edessäni ravasi oikein tyytyväinen ja uupunut kaksikko, joka oli kyllä kehunsa ansainnut ainakin tämän valmennuksen osalta!

27.11.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Hex (Liia)
Tänään ryhdyttiin alkulämpöjen jälkeen hommiin ratsukolle varmasti suhteellisten yksinkertaisten mutta silti todella tärkeiden tehtävien parissa. Ensin treenasimme siirtymisiä käynti - pysähdys - peruutus ja myöhemmin käynti vaihtui raviin. Harjoitus sujui ongelmitta ratsukolta ja jopa pysähdys oli virheetön; ei ole tavatonta nähdä kovatasoisisa ratsukoita joilla perusasiatkin kaipaavat vielä hiomista. Tämän harjoituksen jälkeen siirryttiin kokoamaan ja lisäämään ravissa ja treenattiin myös avo- sekä sulkutaivutuksia. Tehtävä sujui tasaisesti ja varmasti, mutta ohjeistin Liia rohkeasti pyytämään Monnilta vielä reippaammin taivutusta. Tämä veikin liikkeet tavallaan aivan uuteen ulottuvuuteen ja selvästi jopa ratsukko huomasi kuinka positiivisesti ohjeistus oli vaikuttanut. Pistettiin ratsukkoon välillä hiukan vauhtia uusien lisäysten ja lyhyiden laukkatehtävien parissa. Varsinainen laukkaharjoitus liittyi kolmikaariseen kiemurauraan, jolla oli tarkoituksena tulla kaksi kaarta myötälaukkaa ja yksi vastalaukkaa. Suoritus oli helppoa ja hallittua, puutuin lähinnä ratsastajan apujen eleettömyyteen ja reittien säilymiseen. Laukassa treenattiin vielä siirtymiä kootussa ja lisätyssä sekä keskilaukassa ja tässä tehtävässä saatiinkin puurtaa hiukan enemmän. Lisätty laukka oli Monnille ihan turhan riemukas juttu, ja ori meinasi jatkuvasti ampaista liikkeelle turhan reippaalla tahdilla. Kehotin Liiaa napakampiin apuihin, jotka menivät läpi yllättävän helposti. Koottu laukka on yksi Monnin vahvuuksista, mutta tänään aina lisäysten jälkeen laukkaa sai hakea ja hakea kohtuuttoman kauan. Puurrettiin hiki hatussa Monnin kanssa useita ja useita kertoja, kunnesa saatiin aikaiseksi muutamat täydelliset siirtymät. Tyytyväisenä Liia siirtyi loppuverkoille, joiden aikana heitin reippaasti kommenttia ratsukolle - varmasti paljon hyödyllistä sellaista!

6.12.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Hex (Liia)
Saavuin jälleen pienen tauon jälkeen valmentamaan Liiaa ja puoliveriori Monnia, jonka valmentautumista onkin ollut ilo seurata. Tänään hevonen oli todella reippaalla tuulella ja käytettiinkin reippaasti aikaa pelkkiin alkulämpöihin. Kun ori alkoi pikkuhiljaa rentoutua ja keskittyä paremmin työhönsä, aloitimme valmennuksen helpolla perusjutulla; siirtymisillä kootuista askellajeista lisättyihin ja toisinpäin. Lisäykset olivat alkuunsa vähän turhankin eteenpäinpyrkiviä ja leimahtavia, Liia joutui melko paljon pidättämään ja lisäykset olivat tästä syystä hiukan ryhdittömiä. Kokoamiset sujuivat mahtavasti ja kun harjoitusta jatkettiin, alkoi ori jo rauhoittua siinä määrin että lisäyksiinkin saatiin sopivaa potkua kun ei enää tarvinnut hampaat irvessä pidätellä orin menoa. Piruetteja treenatessamme Monni pisti parastaan heti alusta alkaen; lopputulos oli näyttävä ja ryhdikäs, enkä keksinyt tästä suorituksesta mitään korjattavaa. Laukkatyöskentelyssä treenattiin lähinnä nostoja suoraan pysähdyksestä ja käynnistä, sekä laukan kokoamista. Monnin laukkatyöskentely on aina hyvin energiarikasta eikä vauhtia tarvitse antaa, niin kävi tänäänkin, mutta onneksi vauhti pysyi silti vaadituissa rajoissa eikä ori pyrkinyt puskemaan eteen liian lujalla vauhdilla. Kokoaminen sujui hyvin mutta ratsastajasta kyllä huomasi ettei se sujunut hyvin ihan sormia näpäyttämällä vaan oli kyllä kovan työn ja tuskan takana! Kaksikko liikkui kuitenkin ulospäin niin koreasti etten voinut kuin kehaista menoa. Todella hyvä valmennus jälleen kerran ja kerta kerralta on aina mukavempi nähdä miten hevonen ja ratsastaja kehittyvät!

23.1.2017 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Meillä eletään taas jännittäviä aikoja! Koska Vuornan tilat ovat alkaneet lopullisesti jäämään turhan pieniksi ja uuden tilan perustaminen on jo muutenkin seikkaillut mielessä, päätimme Pajun kanssa ottaa härkää sarvista. Vihdoin tänään päästiin sitten kärräämään ensimmäisiä hevosia kohti Grandefeltia ja ensimmäisten joukossa oli tietenkin meidän vanhaherra Monni. Monnin kanssa ollaan jo lähes huokaistu helpotuksesta kisauran suhteen, kunnes huomattiin, että orilta uupuu vielä ainakin kuusi GP-sijoitusta täysiin kisapisteisiin laatuarvosteluissa. Ei siis auta kuin jatkaa treeniä uudessa paikassa kunhan kaikki hevoset on saatua asettumaan aloilleen (saa nähdä kuinka helppo homma sekin taas on). Monni käyttäytyi Grandefeltiin saapuessamme kuin mikäkin kroisos; kaula kaarella ja häntä korkealle se tepasteli majesteettisesti läpi pihan kuvitellen selkeästi olevansa kisapaikalla. Jossain vaiheessa ori alkoi ehkä hiukan kummastelemaan "kisapaikan" tyhjyyttä, mutta siinä vaiheessa olimme jo saaneet lykättyä orin uuteen karsinaansa. Noppa jäi Monnin kaveriksi vähän matkan päähän ihmettelemään uutta paikkaa ja ainakin alku tuntui sujuvan suhteellisen rauhallisesti. Kenties kumpainenkin yhä kuvitteli olevansa vain kisapaikalla omaa suoritustaan jännittämässä.

Web design © Milja (taustakuva © Yann Cœuru CC BY 2.0)
Tämä on virtuaalihevonen