Metsäkartanon Sunami

KTK-III, SLA-I, KRJ-I & YLA2

Virallinen nimi: Metsäkartanon Sunami, "Sumi" Syntynyt: 21.7.2011 (8v. 21.7.2015)
Rek.nro: VH12-018-1021 Rotu & sukupuoli: Suomenhevonen, ori
Säkäkorkeus: 156 cm Väritys: Tummanrautias
Kasvattaja: Metsäkartano Omistaja: Liia VRL-11284 & Vuorna
Painotus ja taso: Koulu, Helppo A Saavutukset: KTK-III. SLA-I, KRJ-I & YLA2

Twisted By The Wind!

Sumi on juuri sen sortin hevonen jonka viehätysvoimaa on vaikea selittää, mutta silti siinä vain on jotain joka saa useampien tallityttöjen saappaat pyörimään jaloissa. Meille ori muutti keväällä 2017 lähinnä jalostuskäyttöön. Uusia hevosia ei Vuornaan pitänyt hetkeen enää ottaa, mutta Sunamin myynti-ilmoituksen edessä oli mahdoton saada itsensä hillittyä. Pajukin näytti lopulta vihreää valoa kun sinnikkäästi selittelin että siinä muiden joukossahan ori hienosti menee kun ei enää kisatakaan tarvitse. Kun käytiin sitten entisen omistajan luona Huvituksessa Sumia katsomassa, antoi Pajukin lopulta siunauksensa.

Nuorena Sumi oli entisen omistajan kuvailun mukaan hiukan ylimielinen ja kovapäinen. Koulutusprosessi oli vähintäänkin haastava ja arimmat käsittelijät ori lyttäsi mennen tullen. Pikkuhiljaa koulutuksen myötä Sumin käytös onneksi tasoittui ja se rupesi kunnioittamaan ihmisiä enemmän. Vanhemmiten Sumista on tullut oikein mukava hevonen käsitellä vaikka toki sitä omapäisyyttä ja orimaisuutta löytyy edelleen. Uudet käsittelijät ja ratsastajat joutuvat usein vielä Sumin testaamiksi, mutta rauhallisella olemuksella ja itsevarmoin ottein orin saa kyllä hyvin hallintaan.

Maastapäin käsiteltäessä Sumi toimii etenkin tutun ihmisen kanssa oikein hienosti. Yhtenä ikävänä piirteenä voisi kyllä mainita orin tarhakäyttätymisen; Sumi ei mielellään laske tarhaansa vieraita ja hevosta hakiessa onkin hyvä pysytellä tarhan ulkopuolella. Sumi tulee yleensä reippaasti kutsusta portille, jonka jälkeen ori on helppo saada kiinni narun päähän. Jos hoitaja talsii hakemaan oria suoraan tarhasta niin voi olla varma että saa korvat luimussa ja tuima ilme naamalla vastaan jyräävän hevosen. Karsinassa Sumin voi halutessaan sitoa varmuuden vuoksi kiinni, mutta tuttujen käsittelijöiden kanssa ori käyttäytyy hyvin vaikka olisi irtikin. Varustamisen aikana Sumista tulee yleensä melko kärsimätön ja lenkille pitäisi päästä heti; näissä tilanteissa helpottaa kyllä hurjasti sitoa ori kiinni.

Valitettavasti Sumi ei ole estekenttien valloittajaksi syntynyt vaan on lähinnä sympaattinen ja yrittelijäs hyppääjä. Matalia luokkia orin kanssa hypätään kotioloissa säännöllisesti, mutta aina silloinkin varsin vaihtelevalla menestyksellä. Sumilla riittää kyllä ihailtavaa vauhtia ja potkua esteradoille mutta tyylipisteissä jääkin sitten uupumaan ja reilusti. Reppana ei aina oikein tiedä että miten ne jalat hypyn aikana tai sen jälkeen asettaisi ja puomit kyllä kolisevat aika tiuhaan tahtiin - ja sehän saa orin ärsyyntymään. Sumilla kannattaa lähinnä hypätä tarpeeksi helppoja ratoja joista se varmasti suoriutuu; näin jää hyvä mieli kaikille ja treenistä saadaan jotain hyötyäkin irti.

Estekentillä esiintyvän kaoottisuuden Sumi onnistuu kyllä ehdottomasti korvaamaan kun se pääsee näyttämään taitojaan kouluratsun osassa. Ori liikkuu hyvällä vauhdilla eteen ryhdikkäästi ja varmasti, se kuuntelee ratsastajansa apuja ja tekee aina parhaansa. Koulutuksessa nuorena huomattiin Sumin olevan haka etenkin ravityöskentelyssä ja tähän onkin satsattu aikuisiällä paljon - ja kiitosta on tuomareilta sadellut! Laukassa Sumia saattaa joutua alkuunsa hiukan ajamaan jopa eteen jotta takaosa pääsee kunnolla alle, mutta rytmin löydyttyä sujuu tämäkin oikein mallikkaasti. Määrätietoisella ja tarkalla ratsastuksella Sumin kanssa yltää oikein hienoihin tuloksiin ja orin etenemistä on ilo katsella. Treenatessa on tärkeää pitää työskentely monipuolisena jotta orin pääkin pysyy mukana hommassa.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. VIR MVA Ch Haltiamieli
158 cm, prt
KTK-II
ii. Talvikylän Teme
156 cm
iii. Tarmo-Teemu
iie. Onnin Elisa
ie. Melankoliina
154 cm
iei. Kolina
iee. Marian Valssi
e. Ch Maanavilja
160 cm, trt
KTK-III
ei. Malja-Markiisi
157 cm
eii. Akin Hepsu
eie. A-A Marianne
ee. Venjan Viuna
164 cm
eei. Pamaus
eee. Vanja-Venja

II ♡ Talvikylän Teme on etenkin kouluratsastuksen saralla kunnostautunut 156 cm korkea rautias suomenhevosori, jolta Haltiamieli on suurin osin perinyt ulkonäkönsä. Teme periytyy kasvattajalleen tärkeästä orista Tarmo-Teemusta, joten ori on ollut omistajalleen hyvin tärkeässä asemassa koko elämänsä ajan. Luonteeltaan Teme on todella energinen ja tätä myöten myöskin hiukan hankala käsiteltävä. Ratsuna ori tarvitsee paljon monipuolista treeniä jotta pahimmasta häseltämisestä päästään yli. Koulukentillä Teme on niittänyt oikein hyvää menestystä ja lisäksi se on kantakirjattu toisella palkinnolla. Haltiamielen lisäksi orille on syntynyt kaksi jälkeläistä sen siirryttyä jalostuskäyttöön.
III ♡ Tarmo-Teemu on erään menestyneen hevoskasvattajan kasvattama sekä omistama suomenhevosori, joka kilpaili yleispainotteisesti koulu- ja estekisoissa. Todella hienon kisauran suorittanut Repo on kerännyt paljon palkintoja matkansa varrelta ja sen jälkeläisetkin ovat pärjäneet hienosti etenkin kouluradoilla. Luonteeltaan lempeä ja sympaattinen ori rakastaa herkkuja yli kaiken, muttei mutrista suutaan koulutreenillekään. Rauhallisena ratsuna Repo vaatii kunnon herättelyt, jotta treenistä saataisiin jotain irtikin.
IIE ♡ Onnin Elisa on vaalenapunarautias hevostamma, jolta säkäkorkeutta löytyy 154 cm. Elisa on luonteeltaan ystävällinen ja reipas tamma, joka nauttii huomiosta kaikissa sen muodoissa. Oikein herttainen ja mukava tamma, jonka kanssa kaikki tulevat toimeen. Rataesteitä tamma kilpailee 80 cm tasolla ja kouluratsastuksessa Helppo B -tasolle saakka. Huolellinen ja kärsivällinen ratsu, joka kuuntelee loistavasti ratsastajaansa. Teme on tamman ensimmäinen jälkeläinen.

IE ♡ Melankoliina on rautias hevostamma joka on kilpaillut lukuisia startteja kouluratsastuksessa helppo A -tasolla hienolla menestyksellä. Luonteeltaan Liina on yksikseen viihtyvä, hiukan pidättyväinen tamma, jonka luottamuksen eteen täytyy nähdä hiukan enemmän vaivaa. Potentiaalinen kouluratsu joka tutun ratsastajan kanssa toimii todella hyvin ja on nöyrä sekä kuuliainen. Tammalla on yhteensä kuusi jälkeläistä jotka myös ovat pärjänneet koulukentillä erinomaisesti!
IEI ♡ Kolina on 153 cm korkea suomenhevosori, joka kilpailee omistajansa kanssa yleispainotteisesti niin koulu- kuin esteratsunakin. Näyttävästä ja voimakkaasta hyppytyylistään tunnettu Kolina hyppää ratana 110 cm, mutta pärjää kouluratsunakin loistavasti jopa Vaativa B -tasolle saakka! Tasaisen ja rauhallisen luonteen omaava oriherra, joka ratsuna vaatii käsittelijältään kuitenkin hiukan enemmän kokemusta. Kolina kilpailee edelleen ja sillä on yhteensä kuusi jälkeläistä, jotka kaikki ovat kilpailukäytössä; Melankoliina näistä nuorimmaisena.
IEE ♡ Marian Valssi edustaa vanhaa ja tunnettua suomenhevoskasvattajaa, jonka hevoset ovat tunnetusti aina pärjänneet hienosti kisakentillä. Valssi on kantakirjattu toisella palkinnolla ja sen palkintokaappi pursuaa palkintoja este- ja koulukentiltä. 157 cm korkea tummanruunikko omaa loistavan hyppytyylin ja koulukentillä se jaksaa hioa samojakin liikkeitä niin pitkään kuin tarvis. Todella hieno urheiluhevonen jonka suku vain lisää loistokkuutta!

EI ♡ Malja-Markiisi syntyi sekä isänsä että emänsä ensimmäisenä jälkeläisenä ja vastoin villeimpiäkään odotuksia se keräsi elämänsä aikana todella suurta menestystä niin kisakentillä kuin näyttelykehissä. Ori kantakirjattiin ensimmäiselle palkinnolle ja se julistettiin yhdeksi aikansa maineikkaimmista kouluratsuista suomenhevosten saralla. Luonteeltaan Markku oli rauhallinen, nöyrä ja rehellinen ratsu. Ennen kuolemaansa ori sai yhteensä kahdeksan jälkeläistä, jotka kaikki myöhemmin ovat olleet todella haluttua jalostusmateriaalia.
EII ♡ Akin Hepsu syntyi kasvattajalleen vahinkovarsana, mutta vanhemmiten tämä yhdistelmä huomattiinkin varsin toimivaksi - Hepsusta kasvoi upea urheiluhevonen niin esteille kuin kouluun ja valjakkoonkin! Luonteeltaan ori on rauhallinen ja maltillinen, mutta tarvittaessa siitä irtoaa kyllä vauhtia ja energiaakin. Hepsulla on kaksi jälkeläistä, mutta se astunee vielä muutaman tamman ennen eläkeikäänsä.
EIE ♡ A-A Marianne oli juuri ja juuri hevosenmittoihin kasvanut 149 cm korkea suomenhevostamma, jonka kanssa kilpailtiin sekä koulussa että esteillä. Hiukan laiskan luonteensa vuoksi tammaa täytyi kyllä yrittää nyhtää ihan viimeiseen saakka, mutta liikkeelle päästyään Marianne oli etenkin kouluratsuna oikein taitava. Tamma sai elämänsä aikana kolme varsaa, jotka kaikki ovat päätyneet kisakentille.

EE ♡ Venjan Viuna on vaaleanrautias 164 cm korkea, jo eläkeikään ennättänyt suomenhevostamma, jonka viimeiseksi jälkeläiseksi Maanavilja jäi. Yhteensä viisi kertaa varsonut tamma kilpaili nuorempana koulu- ja esteratsastuksessa, molemmissa keräten oikein hyvää menestystä. Esteillä tamman vahvuutena pidettiin etenkin sen rohkeutta ja pitkää kestävyyttä, mutta molemmissa lajeissa se on saanut kiitosta myös kauniista liikkeistään. Viuna on todella kiltti hevonen joka toimii hyvin vähin avuin ja herkästi. Tätä nykyä tamma saa viettää ansaitsemiansa eläkepäiviä omistajansa luona paijattavana ja lellittävänä.
EEI ♡ Pamaus on ruunikonkimo suomenhevosori, joka on yksi kasvattajansa silmäteristä. Loistavasti niin este- kuin kouluradoillakin pärjännyt Pamaus on sittemmin siirtynyt pelkkään jalostuskäyttöön, mutta valtavasti energiaa tältä herrasmieheltä löytyy yhä edelleen! Luonteeltaan Pamaus on hyvin herkkä ja nöyrä ratsu, se suhtautuu innokkaasti annettuihin tehtäviin ja liikkuu kauniisti eteen. Orilla on yhteensä kymmenen jälkeläistä, jotka kaikki ovat aktiivisessa kisakäytössä.
EEE ♡ Vanja-Venja oli todella kaunis rautias suomenhevostamma, joka kantakirjattiin toisella palkinnolla. Tammaa nähtiin paljon myös kisakentillä sekä koulu- että esteratsastuksen parissa. Luonteeltaan todella tasainen ja lempeä persoona, joka vanhemmiten siirtyi junioreiden harjoitusratsuksi helpoille radoille. Ennen kuolemaansa tamma sai kaksi varsaa, joista vain toinen, Venjan Viuna, siirtyi kisakäyttöön.

Jälkeläiset

Metsäkartanon Sunami on rajoitetusti käytettävissä jalostukseen noin yksipolvisille suomenhevostammoille. Periyttää kapasiteettia etenkin kouluratsastuksen saralle sekä kauniita ja näyttäviä liikkeitään.  

♡ 20.6.2013 o. Huvin Monsuuni (e. Viehättävän Paloma)
♡ 17.11.2013 o. Huvin Eino (e. Metsäkartanon Vioola)
♡ 24.11.2017 t. Vuornan Nuokkunuttu (e. Malkamäen Nyyti)
♡ 11.11.2017 t. Kaakkilan Teini-Tornado (e. Anopinkauhu)
♡ 2.1.2018 t. Vuornan Hattaramyrsky (e. Vuornan Hattarakerma)

Päiväkirjamerkinnät ja valmennukset

20.5.2017 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Vähän tuli taas joustettua hevosostosten suhteen, mutta onneksi tällaisissa poikkeustilanteissa se tuskin on mikään suurempi synti. Huvituksen kasvattimyyntiä tutkaillessani huomasin myynti-ilmoituksen eräästä vanhemmasta Metsäkartanon kasvattamasta orista, Sunamista, josta meillä Vuornassakin on jälkeläinen ollut. Sunami on todella hienosukuinen ja upea ratsu, joka on entisen kasvattajansa kanssa jo kisauransa loppuun suorittanut. Tästä syystä Pajun suostuttelu oli melko helppo homma; orihan menisi hyvin siinä muiden hevosten sivussa kun ei enää kisakentillekään tarvitse lähteä. Ja uutta jalostusmateriaalia tarvitaan aina! Sunamin tavatessamme ei jäänyt epäselväksi etteikö tässä olisi kyllä arvonsa tunteva ja sen mukaan toimiva hevonen. Vaikka Sumi onkin vanhemmiten rauhoittunut huomattavasti, oli herrassa yhä huomattavissa piirteitä jotka kyllä kielivät nuoruusvuosien kovapäisyydestä ja temperamentista. Minä ja Paju kun oltiin Sumille täsin tuntemattomia, niin kovin läheisiin väleihin herra ei meitä vielä suostunut laskemaan. Orin kunnioituksen ansaitsee kuitenkin määrätietoisella ja rauhallisella käyttäytymisellä, joten ajan kanssa varmasti tullaan hienosti juttuun. Olin kyllä ihan älyttömän tyytyväinen ja ylpeä kun sain päivän päätteeksi taluttaa Sumin uuteen karsinaansa täällä meillä Vuornassa; innolla odotan tutustumista ja yhteistyötä hevosen kanssa!

28.5.2017 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Tänään pääsin vihdoinkin ensimmäistä kertaa valmentamaan meidän melko uutta oria Sumia. Selkään hyppäsi Penni, joka on ahkerasti tehnyt orin kanssa tuttavuutta. Lämmöt hankittiin tekemällä reippaasti ympyröitä ja kiemuroita molempiin suuntiin. Aluksi treenasimme orin kanssa kulmien ratsastamista ja asetuksia - Sumilla kun tuppaa olemaan paha tapa oikoa reiteissä ja ympyröilläkin se tuntuu jo etukäteen lopettavan homman kesken kun ura vain jo häämöttää turvan lähellä. Kulmatkin alkoivat sujua kun Penni sai orin hiukan paremmin kuulolle. Energisestä tuulestaan johtuen Sumia oli tavallista hankalampi saada kuulolle, mutta toistojen jälkeen herra suostui työskentelemään hosumatta loppuun saakka. Seuraavaksi lisäsimme harjoitukseen hiukan asetuksia, joiden jälkeen treenasemme avoja. Aluksi ori kulki aivan vinossa viipottaen vaikka homma olikin sille aivan tuttua ja tuumimmekin sen jo leikkivän kustannuksellamme. Viekas rontti kaipasi selkeäsi vähän irrottelua ja vauhtia treeneihin, joten annoin ratsukolle luvan laukata keskiympyrällä pahimpia höyryjä pois. Sumin saatua hiukan ylimääräisiä energioitaan pois, alkoivat avotkin sujua vihdoin tavalliseen tapaan. Työskentelimme vielä hetken laukkaympyröillä asetusten ja reittien parissa kunnes ratsukko sai luvan alkaa loppuverkkaamaan. Huomenna jatkettaisiin ja silloin Sumillakin on toivottavasti ajatukset jo hiukan enemmän työnteossa kuin vauhdikkaassa irroittelussa!

29.5.2017 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Eilisen valmennuksen jäljiltä oltiin Pennin kanssa molemmat melko luottavaisin mielin; Sumi tuntuikin jo tunnin alussa erityisen hyvältä ja rennolta, enkä ollenkaan ihmetellyt kun se lähti hyvillä mielin tekemään työtä käskettyä. Keskityimme alussa hiomaan siirtymisiä ja asetuksia ja Sumi toimi edelleen oikein hyvin. Edellisellä kerralla pysähdyksestä raviin siirtymisessä oli ollut ongelmia, mutta nyt ori selvästi petrasi! Ajattelin testata mitä mieltä herra olisi tänään pohkeenväistöstä. Käynnissä hommat sujuivat hyvin, mutta ravi (laukasta puhumattakaan) tuotti päänvaivaa. Ori kaarsi kaulansa omituiselle sykkyrälle ja oli kuin mikäkin sirkushevonen puskiessaan menemään lapa edellä. Mutta tämähän oli jo tuttu juttu, joten ei kun uusiksi vaan! Onneksi meillä on Sumin kanssa ollut roimasti aikaa tutustua ja tiedän kyllä mistä narusta sen kanssa vetäistä. Seuraavalla kerralla meni jo paremmin ja kolmannella erinomaisesti! Laukassakin Sumi pysyi hienosti muodossa ja jaksoi innostaan huolimatta keskittyä täydellisesti. Näin hyvien treenien jälkeen kyllä jännittää hiukan, mitä seuraavalla kerralla tapahtuu!

4.6.2017 Estevalmennus/päiväkirjamerkintä, valmentajana Liia
Haa, tänään pääsenkin pistämään meidän koulupuksuun Sumiin ja sen ratsastajaan Piksiin vähän vauhtia esteradoilla! Tosin, eipä sillä että Sumi mitään erityisiä energiaruiskeita koskaan tarvitsisi. Tänään kaksikko oli ottanut jo hyvän lämmön itsenäisesti, joten saatoin vain arvovaltaisesti talsia kentän keskelle ja aloittaa käskytyksen. Alkuunsa työskenteltiin pelkästään puomeilla; Sumi on tarkka ratsu, jonka maailma tuntuu romahtavan pienestäkin puomin kolauksesta. Harjoitus alkoi kuitenkin hyvin, treenailtiin siinä samalla vähän lähestymisiä kuvitellulle esteelle ja etäisyyksien arviointia. Hetken kuluttua nostin esteet tuttuun ja turvalliseen kuutenkymmeneen senttiin, ja aloimme lähestymään yksittäisiä esteitä. Sumista muuttui jälleen norsu posliinikaupassa, mutta ratsastaja sai sen hyvin kannustettua eteen. Kun puomit eivät hyökänneet ratsun päälle eivätkä edes kolisseet, alkoi Suminkin meininki muuttua rennommaksi. Nostin esteitä muutaman pykälän lähes kahdeksaankymmeneen senttiin, joka alkaa olla jo Sumin tasolla. Jälleen pienen alkukankeuden jälkeen homma sujui kuitenkin edelleen hyvin. Ori porskutti tasaisesti eteen ja hyppäsi rohkeasti - jalat sojottivat tuttuun tapaan mikä minnekin, mutta puomit pysyivät paikoillaan. Kun kokosin pienen 60 cm radan ratsukolle, alkoi jännitys taas nousta pintaan. Radan alku sujui näppärästi; kaksi ensimmäistä pystyä sujui hyvin, kolmas ylittyi hiukan haparoiden ja pienelle sarjalle lähestyttäessä osasin jo odottaa pahinta. Ensimmäisellä esteellä Sumin jalka osui esteeseen kolahduksen saattelemana. Orin itseluottamus oli mennyttä ja loppu rata sujui pienoisen katastrofin vallassa. Uudella yrityksellä ohjeistin ratsastajaa ihan viimeisen päälle. Sumi lähti rohkeaan uusintaan, selvitti kolmanneen esteen ilman suurempia ongelmia ja lähestyi sarjaa ihan hyvässä tatsissa. Sarja ylittyi - ei puhtaasti - mutta ylittyipä kuitenkin, eivätkä puomit kolisseet maahan! Päätimme, että tämä oli aivan loistava suoritus meidän kouluhepolle, jonka kanssa ratoja täytyy kyllä ehdottomasti treenata lisää positiivisia onnistumia korostaen; mitenpä muutenkaan sitä oriin saataisiin itseluottamusta valettua!

1.7.2017 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Eilisen estetreenipäivän jälkeen olikin mukava päästä valmentamaan koulussa meidän Sumia. Sumi lämppäsi ratsastajineen kentällä sovitusti ja meno näytti ihan hyvältä. Heti ensitöikseni puutuin hiukan ratsastajan turhankin helponnäköiseen meininkiin ja ilmoitin että nyt jatketaan ilman jalustimia. Tuimia katseita sain osakseni viimeistään siinä vaiheessa kun kevennys astui mukaan kuvaan. Tätä (ilmeisen epämiellyttävää) rääkkiä jatkui hetki kahdeksikkojen kera, kunnes annoin luvan laittaa jalustimet takaisin ja siirryttiin kiemurauralle. Asetuksia haettiin alkuunsa hiukan liioitellustikin, suoristettiin aina ennen uudelle kiemurauralle siirtymistä ja haettiin käyntiin hyvää tempoa. Raviin siirryttäessä haettiin hyvä asetus ja edelleen tempo. Kaksikko liikkui hyvin yhteen ja Sumi kuunteli ratsastajaansa lähes moitteetta. Hyvä! Ennen laukkatyöskentelyä tutustuttiin hetki vielä väistöjen ihmeelliseen maailmaan, joka selvästi ei ole Sumille sitä suurinta herkkua. Laukassa teimme pelkkää pääty-ympyrää kunnes homma alkoi sujua ja siirryimme uralle, jolla haimme taas sopivaa tempoa, hyvää asetusta ja hiukan kokoamistakin. Sumi koetti alkuunsa vaivihkaa saada laukkaan vähän turhankin paljon potkua, mutta sinnikkäästi ratsastaja sai orin pidettyä hallussa. Loppuverkoille kaksikon päästettyäni vaikutti ainakin ratsastaja huojentuneelta.

14.7.2017 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Taas tänään pääsin valmentajan roolissa kiusaamaan Sumia kouluratsastuksen parissa. Sumihan on jo kisauransa päättänyt ja kouluratsuna vanha tekijä, mutta tietysti aina löytyy jotain pientä mitä muistella etteivät taidot pääse ruostumaan ennen laatuarvosteluihin pääsyä. Tämän orin kanssa eniten hiomista kaivataa edelleen ehkä väsitöjen ja laukkatyöskentelyn saralla. Kunnon lämpöjen jälkeen aloitettiinkin heti väsitöjen jankkaamisella. Käynnissä Sumi toimii jo hyvin ja varmasti, mutta ravissa väistöt tuottavat aina hiukan jännitystä - koskaan ei voi aivan varmasti tietää heittäytyykö ori vastakkain ratsastajansa kanssa. Tänään väistöt lähtivät liikkeelle hyvin, joskin hiukan haparoiden. Muutaman toiston jälkeen Sumi alkoi puskea ulkokyljellään ja kaula vääntyi tutulle mutkalle. Neuvoin ratsastajaa apujen suhteen ja liike korjautui. Kun oltiin aikamme väännetty ja käännetty, siirryttiin laukkatyöskentelyyn, jossa etsittiin sopivaa tempoa ja ryhdikästä etenemistä uralla. Sumi osaa liikkua todella nätisti, mutta ratsastajan täytyy olla jatkuvasti tarkkana ettei ori vajoa pois ryhdistään. Muistutin ratsastajaa tekemään jatkuvasti puolipidätteitä ja istumaan syvällä satulassa, jotta Sumi saadaan pidettyä hyvin mukana työnteossa. Ori liikkuikin oikein nätisti ja saatiin haettua todella hyvää muotoa ja tempoa työskentelyyn, mahtavaa!

26.9.2017 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Huh huh, tänään treenattiin Sumin kanssa koulua oikein hikeen saakka! Tai ainakin ratsastaja oli hiestä läpimärkä, sillä ori oli todella tahmea heti alusta saakka. Sumilla ei ole hetkeen kunnolla koulua mentykään kun kisaurakin on jo taaksejäänyttä elämää, ja treenitauko kyllä huokui varsin vahvasti. Alusta saakka oria saatiin siis herätellä ihan kunnolla; teimme paljon siirtymisiä ja ympyröitä sekä voltteja, kulmat ratsastettiin heti alusta saakka aivan loppuun saakka ja kaiken tämän lisäksi ratsastajan täytyi myös pitää huoli hyvästä vauhdista. Kun rupesimme lisäämään ravia ja sen jälkeen vuoron kokoamaan, alkoi hiki puskea. Sumi oli todella haluton minkäänlaiseen yhteistyöhön ja se vain lyllersi valtavana jyränä eteen ilman minkäänlaista kokoamista lisäämisestä puhumattakaan. Useiden yritysten jälkeen saimme hevosorin suostumaan yhteistyöhön ja aikaan oikein kivan suorituksen - tässä vaiheessa Sumikin taisi muistaa että kyllähän tää kouluratsastus on ihan kivaa puuhaa, sillä se alkoi suhtautua valmennukseen aivan toisella tavalla. Laukkatyöskentelyssäkin keskityimme oikeaan tempoon, ratsastajan istuntaan ja eleettömään ratsastukseen. Kaksikko rupesi toimimaan oikein hyvin yhteen, eikä enää tuntunut niin kummalta että Sumilla on joskus kilpailtu hyvinkin aktiivisesti koulussa - sen muistoja vain täytyi hiukan verestää rentojen maastolenkkien ja ratsastustuntien välissä. Loppuverkoille siirryttäessä kiusasin vielä uupunutta ratsukkoa ihan pikkiriikkisen. Sumi sai ravata pitkin uraa ohjat löysällä ja kaula pitkällä, mutta ratsastaja joutui vielä pieneen syyniin ilman jalustimia. Alkuunsa kevennettiin ja lopulta harjoitusravissa tehtiin pientä jumppaa ja venyttelyä. Vaikka ratsastaja ei puhkunut riemua ja intoa, niin veikkaampa että huomenna takamus ja reidet kiittävät - niin kovasti hän joutui niitä tänään Sumiin kuitenkin käyttämään!

5.11.2017 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Marraskuinen hämärä tuntuu saaneen koko talliväen vaipumaan jonkintasoiseen horrokseen. Hevosia treenatessa tuntuu että niidenkin energiatasot ovat aivan nollissa. Onneksi minulla oli yksi mahdolinen piristysruiske harmauden keskelle! Sumilla ei ole vielä koskaan laiskaa päivää löytynyt, joten luotin vakaasti orin piristävään seuraan kävellessäni kohti herran tarhausta. Sumi lähti riemuissaan mukaani sisälle ("jee, jee kohta tehdään jotain kivaa jee!") ja malttoi juuri ja juuri seistä aloillaan varustamisen ajan. Alkuunsa suunnitelmani oli lähteä ilman satulaa maastoon jollain pyöreäselkäisellä möhköllä (kuten Messu), mutta Sumilla ei ole pyöreää selkää saati minulla luottoa siihen, että retki sujuisi ilman pieniä välikohtauksia. Kun lähdimme tallin pihasta kohti metsän rajaa, vaikutti Sumi siltä että kohta se halkeaa iloon ja riemuun ja kaikkiin mahdollisiin tuntemuksiin; tunsin orin jännittyneet lihakset allani, se harppoi eteen energisesti korvat höröllä ja sieraimet suurina. Onneksi ori ei keksinyt mitään suurempia kohtauksia, vaan matka sujui hyvin. Ravailimme vähän metsäpoluilla joilla maasto ei ollut liian rosoinen, mutta laukkaa ori sai odotella retken loppupuoliskolle saakka. Sumi loikkasi todella halukkaasti eteen, vauhti oli suht kova alkuunsa, mutta ori kuunteli esimerkillisesti kuitenkin apujani ja malttoi hidastaakin. Kehuin paljon oria ja huomasin sen kanssa viettämäni ajan tuoneen aivan uudenlaista energiaa alkavaan talveen ja pimeyteen! Köpsöteltiin takaisin tallille ilatpäivän jo hämärtyessä ja Sumi sai palkkioksi mukavasta päivästä pitkän harjauksen ja kasana herkullisia porkkanoita.

Kilpailumenestys (45 sijoitsta KRJ)

19.09.2012 Suokukka - Helppo A - 4/60
20.09.2012 Chiara - Helppo A - 6/40
25.09.2012 Dei - Helppo A - 1/50
03.10.2012 Cabin 21 - Helppo A - 1/40
04.10.2012 KK Bailador - Helppo A - 3/50
15.10.2012 Mörkövaara - Helppo A - 6/40
19.10.2012 Mörkövaara - Helppo A - 4/40
21.10.2012 Fiktio - Helppo A - 7/60
22.10.2012 Fiktio - Helppo A - 2/60
15.02.2013 Diega Ponies - Helppo A - 3/40
16.02.2013 Diega Ponies - Helppo A - 5/40
21.02.2013 Obnoxious - Helppo A - 2/40
24.02.2013 Obnoxious - Helppo A - 2/40
04.03.2013 Jukola - Helppo A - 2/40
29.03.2013 Diega Ponies - Helppo A - 5/40
20.05.2013 Huvitus - Helppo A - 1/40
21.05.2013 Huvitus - Helppo A - 1/40
23.05.2013 Rhonwen - Helppo A - 4/40
26.05.2013 Rhonwen - Helppo A - 1/40
28.05.2013 Huvitus - Helppo A - 6/40
01.09.2013 Huvitus - Helppo A - 1/40
02.10.2013 Diega Ponies - Helppo A - 2/40
06.09.2013 Huvitus - Helppo A - 3/40
29.03.2013 Solo - Helppo A - 1/60
29.03.2013 Koston Sh - Helppo A - 7/50
31.03.2013 Koston Sh - Helppo A - 3/50
01.04.2013 Diega Ponies - Helppo A - 1/40
02.04.2013 Ikirouta - Helppo A - 5/30
03.04.2013 Ikirouta - Helppo A - 1/30
04.04.2013 Ikirouta - Helppo A - 5/30
13.04.2013 Diega Ponies - Helppo A - 5/40
14.04.2013 Diega Ponies - Helppo A - 3/40
11.05.2013 Huvitus - Helppo A - 5/40
11.05.2013 Rhonwen - Helppo A - 6/40
12.05.2013 Huvitus - Helppo A - 3/40
12.05.2013 Rhonwen - Helppo A - 2/40
16.05.2013 Rhonwen - Helppo A - 5/40
20.05.2013 Rhonwen - Helppo A - 4/40
09.09.2013 Huvitus - Helppo A - 5/40
06.10.2013 Diega Ponies - Helppo A - 1/40
09.10.2013 Diega Ponies - Helppo A - 4/40
15.10.2013 Diega Ponies - Helppo A - 3/40
16.10.2013 Diega Ponies - Helppo A - 1/40
18.10.2013 Diega Ponies - Helppo A - 2/40
22.10.2013 Diega Ponies - Helppo A - 6/40

Suomenhevosten kantakirjatilaisuus 20.7.2017
Kantakirjattu Suomenhevosten kantakirjatilaisuudessa heinäkuussa 2017
kolmannella palkinnolla pistein 17 + 17 + 17 + 18 = 69p., KTK-III

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.11.2017
Sunami palkittiin marraskuun 2017 arvostelutilaisuudessa ensimmäisellä palkinnolla
pistein 12 + 20 + 20 + 20 = 92p., SLA-I

Virtuaalinen yleislaatuarvostelu 30.12.2017
Vuoden 2017 joulukuun Yleislaatuarvostelussa myönnetty toinen palkinto
pisteillä 30 (16+14) - 30 (20+10) - 17 - 12 - 4 = 93p, YLA2

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.2.2018
Vuoden 2018 helmikuun Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa myönnetty ensimmäinen palkinto
pisteillä 5,5 + 40 + 20 + 20 + 15 = 100,5 p. KRJ-I

TÄMÄ ON VIRTUAALIHEVONEN
ulkoasu © Cery 2015 - otsikon kuvat © scirlin & Sanna H. (farleighacres1@gmail.com) - muu © Vuorna 2015