Vuornan Miss Jazzbell

tämä on virtuaalihevonen || a SIM-game horse

Meidän oma kasvattimme Missi on ollut oikea sydäntenmurskaaja koko elämänsä ajan. Varsana se tapitti ruskeilla silmillään niin kainosti ja vienosti, ettei sen viehätysvoimaa vain voinut vastutstaa. Yhä nykyäänkin saa tamma hymynkareen huulille sympaattisella persoonallaan ja suloisella ulkomuodollaan. Poniksi, ja varsinkin tammaksi, Missi on poikkeuksellisen tasainen ja rauhallinen tapaus. Sen kanssa voi ottaa ihan lungisti ja vain nauttia neidin seurasta. Harjauksesta Missi tykkää todella paljon, vaikkakin mahan alta harjatessa täytyy muistaa raaputtaa ihan kunnolla, sillä tamma kutiaa helposti. Keväällä kun poni on kuralla kuorrutettu kävelevä likapallo, saattaa harjaaminen käydä jo aika haastavaksikin ja ponin takajalka nousta useammin kuin pari kertaa ilmaa.

Syystuulen riepottaessa puita ja sadeveden ropistessa jäkylmänä suoraan päin näköä, teputtaa Missi kuuliaisesti ja kiltisti taluttajansa vierellä ilman minkäänlaista hämminkiä. Myöskään varustaminen tai kengittäjä eivät saa ponitammaa suunniltaan, joten tässä kyllä on ihan ehdottomasti yksi meidän tallin parhaiten käyttäytyvistä poneista! Vaikka eipä se nyt mikään ihme olekaan, sillä molemmat Missin vanhemmatkin ovat varsin hyväkäytöksisiä pikkuponeja, joilta tamma on akikeksi onneksi ammentanut kaikkein parhaimmat piirteensä!

Kärryjen edessä Missi on enemmän kuin kotonaan. Pienestä koostaan huolimatta se suoriutuu haastavemmistakin liikkeistä, eikä sen keskittymistä tunnu vaivaaman mikään. Ohjastajaltaan Missi vaatii pehmeää kättä ja muutenkin rauhallista otetta. Ponin valjakkoajoa kohtaan osoittamat taidot tulivat meille oikeastaan aika puskista. Lähdimme kerran huviksemme kokeilemaan ja Missistä huomasikin heti, että tästä se tykkää! Tarkkana ja rauhallisena ponina Missi sopii valjakkoajoon oikein hyvin. Pitkät osuudet ovat olleet haastavinta treenata, sillä tamma yleensä puksuttaa heti alusta lähtien niin kovaa vauhtia, että väsähtää jo ennen loppusuoraa.

Selästä Missiä käsitellään melko harvoin - oikeastaan vaina silloin kuin sopivan pieni ratsastaja sattuu löytymään. Missi on siitähyvä poni myös rasuna, että sen käytöksen ja rauhallisuuden piikkiin voi aina luottaa, joten selkään voi istuttaa melkein kenet tahansa ja kaikki sujuu aina yhtä hienosti! Esteitäkin Missillä on muutamia kertoja kokeiltu, mutta lähinnä irtona. Pienet esteet sujuvat oikein kivasti ja tamma etenee hyvällä reippaudella eikä säiky turhia. Oikein mahtava ja luotettava shetlanninponitamma josta saadaan kasvattajina olla ihan hurjan ylpeitä!

Sukutiedot ja jälkeläiset

i. Wyat Jazzberry Jam 82cm, vmpäis	ii. Ch Bonham Razzberry 82cm, rtkrj KTK-III, VVJ-I, SHLA-I	iii. Cranberryraz
		iie. Atterberry Exotica
	ie. Applegarden's Kittykat 83cm, prt KTK-III	iei. Applegarden's Hawaii
		iee. Marsipan Nut
e. Gingerbell MO 98cm, rt KTK-III, SHLA-II, VVJ-III	ei. Kottebys Joddlare 100cm, rt	eii. Kottebys Lejon
		eie. Kottebys Skönhet
	ee. Maywell Cecilia 100cm, rt	eei. Kaleostro
		eee. Mayfield Celia

Jälkeläiset Missi on rajoitetusti käytettävissä shetlanninponijalostukseen. Periyttänee hyviä valjakkoponin ominaisuuksia sekä rauhallista luonnetta. Rohkea ja hyväluonteinen poni, jolla kohtalaiset liikkeet. Oriehdokasta valittaessa kannattaa panostaa hyvään luonteeseen, ajettavuuteen ja rakenteeseen. ♡ 23.9.2015 ori VIR MVA Ch Vuornan Piece of Cake KTK-I, SHLA-I, VVJ-II ♡ 8.10.2016 tamma Vuornan Chasing Sunsets KTK-III + Kuuliaisuus : erinomainen 100p. + Ravi : erinomainen 99p. + Ajettavuus : erinomainen 97p. - Ketteryys : heikko 17p. - Jalat ja kaviot : heikko 19p. - Kestävyys : kohtalainen 27p.

Klikkaa tästä auki kilpailutulokset, 42 sijoitusta VVJ

Arvokilpailut
31.8.2018 Keilakunkku Lorun Suomenratsut Vaativa - 6/57

Päiväkirjamerkinnät ja valmennukset

30.1.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Kirpusta meille kotiin jäänyt ensimmäinen varsa Missi on osoittautunut todella vauhdikkaaksi pikkutammaksi. Juuri ja juuri standardin mittoihin kasvanut neiti osaa kyllä ottaa ilon irti elämästään, eikä sitä juurikaan makoilu tai laiskottelu kiinnosta! Ruokansakin suhteen Missi on hiukan nirso; varsana jouduttiin taiteilemaan tamman kanssa vaikka ja kuinka jotta löydettiin nirppanokalle juuri oikeanlainen sapuska naaman eteen. Vieläkin tamma on hiukan hoikassa kunnossa, mutta lempparipöperöt ovat onneksi vihdoin saaneet sen innostumaan ruoka-ajoistakin. Tänään käytiin Missin kanssa vähän kentällä treenaamassa liinan avulla ja oikein hienosti meni! Alkuunsa tamma liikkui eteen todella energisellä tahdilla, mutta pienellä väsytyksellä alkoi homma muuttua huomattavasti hallitumpaan suuntaan. Tamma kuunteli apuja oikein hyvin ja hidastikin (ainakin melkein) ajoissa. Leikkisänä nuorukaisena Missi ei aina ihan tunnu tajuavan mistä syystä vauhtia mukamas pitäisi ikinä millään tapaa hidastaa. Hassu poni! Loppuajaksi puettiin tammalle vielä satula ja tehtiin jäähyt varusteiden kanssa. Varustaminen on Missille vielä aika jännä paikka, mutta varmasti pikkuhiljaa saadaan tuokin homma tamman korvien väliin iskostettua ihan simppeliksi jutuksi.

3.4.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Viime syksynä meiltä lähti maailmalle Missin ensimmäinen jälkeläinen, Vuornan Piece of Cake, joka löysikin uuden kodin Tiilikanojasta. Takusta on kasvanut todella hieno nuori oripoika, joten luottavaisin mielin olemme suunnitelleet Missille jo toisenkin jälkeläisen, jonka isä on tallimme oma ori Hassulan Beam Sunset. Varmasti kahdesta niinkin tasaisesta ja rauhallisesta ponista syntyy vähintäänkin yhtä upea jälkeläinen kuin ensimmäinenkin! Valjakkoponina Missi on kyllä päässyt loistamaan aivan alusta saakka; noviisi-luokissa tamma pärjäsi niin hienosti, että nostimme vähän rimaa ja tällähetkellä tamma kilpaileekin vaativalla tasolla. Mahtavaa! Meidän kasvattamista shetlanninponeista Missi lukeutuu kyllä ehdottomasti suosikkieni joukkoon ihanan kuulaisen luonteensa sekä upean sukunsa (ja etenkin ihanan Kirrpu-emänsä) ansiosta.

1.5.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Mitäpä sitä vappuna muutakaan tekisi kuin ottaisi valmennuksen alle meidän oma Missi-ponin. Onneksi tamma vaikutti aivan yhteistyökykyiseltä ja liikkui oikein nätisti kärryjen edessä. Kouluosuuden harjoittelu tamman kanssa tulee todella kovaan tarpeeseen, sillä neiti tuntuu usein hosuvan tehtävissä, joka rokottaa kisoissa aina hiukan pisteitä. Aloittelimme ottamalla hiukan lämpöä ympyröillä molempiin suuntiin. Samalla teimme siirtymisiä pysähdyksestä raviin ja taas käynnin kautta pysähdykseen, jotta saatiin Missi hiukan paremmin kuulolle. Tamma kuunteli oikein nätisti ohjastajaansa ja keskittyi aivan todella tehtäviinsä. Myhäilin tyytyväisenä vielä siihenkin saakka kun siirryimme ensimmäisen tehtävän pariin. Aluksi valjakko sai tehdä pelkkää kiemurauraa, johon muutaman kerran jälkeen lisättiin myös pysähdys ja peruutus. Tehtävä sujui kivasti ja Missi liikkui reippaasti eteen. Pysähdys tuli hiukan myöhässä ja ensimmäinen peruutus oli hiukan vino, mutta jo seuraavalla kerralla suoritus oli paljon parempi! Siirryimme hiukan laukkaamaan, joka tuntuikin olevan Missin mieleen. Parit ensimmäiset nostot lähtivät kuin tykinsuusta, mutta poni rauhoittui nopeasti ja uppoutui taas kuuntelemaan ohjastajaansa. Laukkaan emme tänään keskittyneet sen suuremmin, vaan siirryimme hiukan harjoittelemaan vielä kahdeksikkoa, jossa tärkeää on etenkin tarkkuus ja asetukset, sekä hyvä suoristus. Tehtävä sujui kaksikolta edelleen oikein leppoisasti ja olin todella tyytyväinen pikkutamman toimintaan!

29.9.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Missin kanssa ollaan valmentautumisen suhteen pidetty pientä breikkiä, joten tänään kyllä hitusen jännitti että miten hommat tulisivat rullaamaan. Keskittyisimme tänään lähinnä tarkkuuteen ja ohjasapujen vastaanottoon sekä suoritusten kosmeettiseen hienosäätöön. Alkulämpöjen aikana Missi oli hiukan tahmea, mutta alkoi liikkua paremmin eteen kunhan saimme sitä hiukan heräteltyä. Aloitimme käynnillä ja runsailla ympyröillä, joiden aikana tehtiin runsaasti pysähdyksiä ja peruutuksia. Missi kuunteli hienosti ohjastajaa ja ympyrät olivat oikein nättejä. Raviin siirryttäessä ori hiukan oikoi reittejä, joten aluksi keskityimme pelkkiin ympyröihin. Kun tehtävä alkoi sujua, lisäsimme mukaan myös pysähdykset ja lopulta peruutukset. Tehtävä oli kaksikolle helppo, mutta niinhän sen kuuluikin. Tämän jälkeen siirryimme kahdeksikolle ja keskityimme asetuksiin sekä reitteihin vielä enemmän. Huolellisuutta vaadittiin paljon, joten alkuunsa homma ei aivan sujunut oppikirjan mukaan. Fiksasimme hiukan ohjastajan apuja selkeämmiksi, jolloin Missi alkoi huomattavasti reippaammin noudattamaan pyyntöjä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan valmennus sujui hienosti ja tästä on taas hyvä jatkaa treenausta täydellä teholla!

1.11.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Loskainen ja kylmä keli se vaan jatkuu ja valmennuksia on jo monta päivää pidetty yksinomaa maneesissa. Missiä ei haittaisi toki treenata missään säässä, mutta ohjastajaa ja toki itseänsäkin ajatellessa tuntuu paljon houkuttelevammalta pitäytyä kuivassa ja lämpimässä sisätilassa. Hommat aloiteltiin pujottelulla kartioita apuna käyttäen. Käynnissä tehtävä sujui huolellisesti ja varmasti, eikä huomautettavaa juuri ollut. Ravissa sama tehtävä tuotti hiukan enemmän ongelmaa ja kehotinkin ohjastajaa huolellisempaan valmisteluun ennen käännöksiä - muutaman kerran avut tulivat liian myöhään, jolloin valjakko ei ehtinyt kääntyä tarpeeksi nopeasti ja kartiot kaatuivat. Kun pujottelukin alkoi sujua, siirryttiin treenaamaan kahdeksikkoa ravissa. Toiselle ympyrälle siirryttäessä tehtiin viiden sekunnin pysähdys kun valjakko oli ehtinyt suoristua. Ympyröillä Missi koetti alkuunsa oikoa, mutta ohjastaja oli tarkkana. Suoristus sujui hyvin, mutta pysähdys ei ottanut onnistuakseen ihan ensimmäisillä avuilla, vaan ohjastaja sai toistaa pyyntönsä, ennen kuin Missi pudotti käyntiin ja siitäkin vasta useamman askeleen jälkeen pysähtyi. Pyysin valjakkoa aloittamaan koko homman alusta ja käynnissä. Käynnissä tehtävä sujui ok, mutta ravissa Missi vitkasteli taas pysähtymistään, joskin se sujui jo paljon paremmin. Seuraavalla kerralla ohjastaja oli selvästi kerännyt aimo annoksen itseluottamusta ja alkoi valmistelemaan pysähdystä jo hyvillä ajoin ja onnistui vihdoin saamaan tamman aloilleen vaadituksi ajaksi ja vieläpä oikein nätisti. Kehuin hurjasti ohjastajaa ja tästä eteen päin tehtävä alkoikin sujua hienosti - tiesin kyllä itsekin, että pysähdykset ovat Missin kanssa välillä hiukan hankalia, mutta huolellisuudella ja periksiantamattomuudella asiat alkavat kyllä rullata. Valjakko sai vielä laukata pari kertaa molempiin suuntiin ennen valmennuksen päättymistä.

7.3.2017 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Tämänpäiväisenä ohjelmana oli Missin kunnon nostatus maastotreenin parissa. Itse toimin jälleen valmentajan roolissa, mutta onneksi meillä on monta taitavaa ohjastajaa tallissa! Lämmittelyissä tehtiin paljon siirtymisiä, pysähdyksiä ja voltteja, siirtymiset sujuivat oikein nätisti ja nappiin, pysähdykset eivät ihan menneet läpi ensimmäisillä kerroilla, mutta ohjastajana toiminut Julle on tunnetusti aika sitkeä ohjastaja, eikä Missi saanut kauaa hänelle temppuilla. Otettiin alkuunsa vielä yksittäistä harjoitusta vesiesteellä, se kun tunnetusti on Missille jonkinasteinen inhokki. Tamma nyrpisteli taas suupieliään kun vesiestettä lähestyttiin ja ponin vauhti putosi aivan liikaa. Pyysin Julle kannstamaan tammaa hiukan enemmän esteelle tulaessa ja muutamien yritysten jälkeen (tai kun Julle koki olevansa kastunut jo joka tapauksessa) alkoi työ tuottaa tulosta. Siirryimme koko osuuden treenaamiseen ja alku sujui oikein kivasti. Esteet sujuivat rauhallisesti ja huolella, vesieste aiheutti taas hiukan närää, mutta vauhti pysyi suht kohdillaan. Loppua kohden, etenkin nousun aikana, Missillä alkoi vauhti jo hiipua ja loppu matka kuljettiin lopulta kävellen, ettei poniparka menisi aivan puhki. Huh, lisää treeniä ja kunnonkohotusta tälle ponille!

22.3.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Tänään pistettiin ranttaliksi Missin kanssa ja päästettiin poni irrottelemaan irtohypityksen merkeissä! Puomeja ja pikkuruisia kavaletteja ollaan muutama päivä sitten pitkän tauon jälkeen ylitetty, mutta tänään oli tarkoitus nostaa rimaa hiukan enemmän. Missi oli tapojensa mukaisesti todella energinen ja innokas heti esteet nähdessään, kaiken olisi pitänyt tapahtua heti ja juuri sillä samalla sekunnilla. Lämmiteltiin liinassa aika pitkän aikaa, jotta ponista saatiin kaikki isoimmat energiat purettua, mutta tästäkin huolimatta hypytyskujalle päästyään poni sinkosi matkaan kuin raketti! Alkuunsa pidettiin puomit vielä ihan minimissään, mutta nostettiin niitä hiljakseen kun poni oli päässyt juoksemaan radan muutaman kerran läpi. Missi nautti aivan hurjasti hyppäämisestä ja se loikkailikin esteiden yli oikein nätisti - ja korealla ilmavarallla. Ponia ei juurikaan tarvinnut ohjata tai kannustaa, vaan se hyppäsi ilman minkäänlaista epäröintiä. Oli aivan hurjan mukava katsella Missin ilottelua ja aivan varmasti tullaan ottamaan ponin kanssa useamminkin tavaksi tämä hauskanpito!

1.6.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Missin kanssa oli jo nuorena varsana hyvin selvä homma että näyttelykehään ei ponitammaa edes jaksa harkita vievänsä - kultaisesta luonteestaan huolimatta Missi on ulkoisesti melko vaatimattoman näköinen (kaunista väritystä lukuunottamatta). Näyttelyiden sijaa tähtäimessä ovatkin shetlanninponien omat laatuarvostelut sekä valjakkoajon laatuarvostelu. Missin varsatkin ovat varttuneet kumpainenkin oikein komeiksi oriherroiksi! Tänään treenattiin tamman kanssa jo hiukan esiintymistä avostelutilanteessa ja vaikka paikallaan seisominen osoittautuikin Missin mielestä aika mälsäksi ja ihmisten vahtaaminen ja hipelöinti oli selvästi hyvin vaivaannuttavaa, niin tapansa mukaan Missi käyttäytyi täydellisen asiallisesti. Komentaa ei juuri tarvinnut, vaikka hiukan lisää vauhtia etenkin ravissa esittämiseen toivottiin. Treenin jälkeen kävin Missin kanssa vielä lyhyen lenkin kärryjen kanssa tallin läheisissä maastoissa. Missi oli energisellä tuulella ja askelsi hyvin innokkaasti eteen, saipa sitä välillä hiukan rauhoitellakin!

14.8.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Huii, syksyn laatuarvostelut lähestysvät ja toiveissa olisi mahduttaa Missi jo parin kuukauden sisään tilaisuuksiin. Esittelyn suhteen ollaan treenattu hurjasti ja poni on kyllä jo siinä kunnossa että se kelpaisi esittää vaikka minkämoisessa tilaisuudessa! Ja tietysti aina kisapaikoilla Missi on muutenkin käyttäytynyt moitteetta, samoin muissakin tilaisuuksissa, joten kotioloissa esiintyvää niskoittelua tuskin olisi muutenkaan tarvinnut stressata. Onhan se vaan hyvä pelata aina varman päälle! Missin kolmas jälkeläinen on kovassa suunnittelussa, todennäköisesti omasta kasvatistamme Teddystä. Tänään Missi aiheutti hiukan harmaita hiuksia minun sijasta Pajulle, joka oli ottanut aamulla asiakseen kuurata poni puhtaaksi kaikesta kurasta ja liasta jota Missin turkkiin oli liimautunut kuluneen äärettömän kuraisen viikon aikana. Laitumelta haettaesa Missi oli pinkaissut äkkiarvaamatta eteen kuin mikäkin pieni ydinpommi, eikä Paju ollut ehtinyt sanoa juuta eikä jaata kun tamma jo kirmasi vapaana pitkin tallipihaa. Kiinniottaiseen menikin sitten oma aikanasa (itse olin autuaan tietämättömänä vallitsevasta katastrofista ulkoiluttamassa maastossa meidän vanhaa Muisto-herraa) mutta pitkällisen maanittelun ja houkuttelun jälkeen Missi oli vihdoin antanut periksi ja suostunut Pajun taluttamana sisään talliin. En ollut uskoa tarinaa todeksi kun Paju kertoi siitä minulle myöhemmin, mutta tallitytöt vahvistivat Pajun kertomuksen - koskaan aiemmin ei Missi ole tuollaista temppua tehnyt, mutta ehkä vanhus halusi vaan päästä irrottelemaankin pitkästä aikaa. Onneksi Paju on edelleen kuitenkin sitä mieltä että Missi on ehdottomasti painonsa verran kultaa, sanoi kukaan mitä tahansa!

19.9.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Tänään puuhailtiin Missin kanssa hiukan rennommissa merkeissä. Pieni auringonhäivä on pyrkinyt paistelemaan jo muutaman päivän ajan täällä meillä pohjoisessakin ja vihdoin tänä aamuna taivas paljastui ihanan sinisenä. Tästä riemastuneena lähdimme Missin kanssa hiukan maastoilemaan kärryjen kanssa. Köpöttelimme ihan kaikessa rauhassa käynnissä ja ravissa eteen, hiekkatiellä oli tietysti nostettava pienet laukat ja hiukan päästeltävä menemään, mutta muuten retki sujui rauhallisesti. Tallille palattuamme saatoin pysyä suunnitelmassani pestä hiukan Missin mudasta laikkuuntunutta olemusta, joka ei lainkaan haitannut ponitammaa. Missi seisoi pää nukuksissa lämpimän veden valuessa pitkin jalkoja ja kylkiä - Missi kyllä tietää milloin sopii vain nautiskella ja olla kaikessa rauhassa! Tamma on ystävystynyt yllättäen meidän uuden tulokkaan Little Ticklen kanssa, mikä kyllä talliporukalle passaa oikein mainiosti! Toivottavasti nuorukainen ottaa Missistä oppia käyttäytymisen saralla niin saadaan lisää upeita sydänkäpysiä meille talliin!