Kahmon Kuupuru

3.1.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Kahmon Suomenhevoset on meille suhteellisen uusi tallituttavuus, jonka kasvattimyynnin hoksasimme Pajun kanssa joulukuun alussa. Myynnissä oli kaksi vielä syntymätöntä varsaa todella mielenkiintoisista suvuista. Pitkän pohdinnan jälkeen jätin tarjouksen toisesta varsasta ja jonkun ajan kuluttua saatiin kasvattajalta myönteinen päätös että varsa alustavasti varattaisiin meille. Siitä lähti tietysti suuri jännitys että meneeköhän kaikki nyt hyvin ja minkähänlainen varsa sieltä maailmaan tupsahtaa. Uuttavuotta edeltävänä päivänä saatiin vihdoin Kahmosta iloinen puhelu; täysin terve orivarsa oli syntynyt! Kuupuruksi ristitty varsa sai emänsä kanssa lepäillä kaikessa rauhassa joitakin päiviä ennen kuin ehdittiin lähteä sitä ihastelemaan paikanpäälle. Jännitys oli koko ajomatkan kova, mutta Kahmoon päästyämme kaikki muuttui vain puhtaaksi ihastukseksi; ruunikko orivarsa oli uskomattoman suloinen pörröisen tukkansa ja pitkien koipiensa kanssa. Varsa on hyvin kiinnostunut ympäristöstään vaikka se suhtautuukin asioihin alkuunsa suurella varauksella. Emänsä rinnalla Kuupuru kuitenkin uskaltaa hienosti selättää kaikki jännittävätkin asiat. Jäädään Pajun kanssa suurella innolla odottelemaan varsan kasvamista ja tulevaa muuttoa, iik!

23.2.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Kuupuru (eli Kuisma tai Kuippana) on kotiutunut hienosti tänne meidän hoiviin! Toki tämänkin herrashevosen kanssa saa joissain asioissa vääntää kuten orien kanssa kuuluukin, mutta kyllä kaikki sujuu silti huomattavasti jouhevammin kuin aikoinaan esimerkiksi meidän Riemun kanssa! Shetlanninponeihin Kuisma tuntuu olevan erityisen mieltynyt ja sitä kiinnostaisi aina käydä turvallaan tökkimässä pikkuisia karvakasoja, mutta osa poneistamme kokee Kuisman lähestymisyritykset melko ahdistavina. Kuisman kanssa on kovaan tahtiin jo treenailtu selästä ja maastakäsin, ratsastettaessa nuori ori toimii jo todella hienosti, joskin takapään velttoutta on ajoittain havaittavissa - ja lähinnä silloin jos ratsastaja ei tosissaan keskity hommaansa ja pidä Kuismaa työn touhussa. Vauhtia ja pienoisia konnankoukkujakin vielä piisaa, mutta tämäpä on ihan odotettavaakin nuorelta ratsulta. Odotetaan jo kovalla innolla ensimmäistä tulevaa koulutreeniä ja koska esteurakin on suunnitteilla alkavan melko samanaikaisesti, täytyy rataesteidenkin harjoittelussa vielä ottaa spurttia. Hyppääjänä Kuisma on oikein mukava ja se hyppää mielellään, joskin jotkut perusjutut ovat vielä hakusessa ja tekniikaltaan ori hiukan haparoi. Onneksi orilta löytyy silti luontaista silmää ja taitoa esteratsastustakin kohtaan, joten varmasti saadaan Kuismasta upea yleisratsu kumpaankin lajiin!

4.3.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen seisoinkin itse Kuisman ensimmäisen valmennuksen ajan maneesin keskellä enkä orin selässä. Ratsastajana toimi Viena, joka Kuisman kanssa on paljon toiminut ja tuuraa minua muutenkin melko usein jos ulkopuolista valmentajaa ei saada sovittuna päivänä. Kuisman pitäisi siirtyä keväällä kisakentille ja petrattavaa on vielä yhtä sun toista, mutta täytyy pitää sormet ristissä ja toivoa parasta. Alkuverkoilla Kuisma käyttäytyi epätavallisen rauhallisesti ja tämä sai tietenkin niskavillani nousemaan pystyyn. Mielessäni pohdin että millaisia konnankoukkuja orilla on loppuvalmennukseen varattuna, mutta kun aika vaan kului ja ori yhä käyttäytyi melko asiallisesti, aloin itsekin ratsastajan tavoin rentoutua. Siirtymisissä viilattiin lähinnä ravin nostoa pysähdyksestä, sillä Kuismalla oli etenkin nuorempana tapana väkisin änkeä muutama käyntiaskel nostoon. Nyt ei enää ollut merkkiäkään kyseisestä ongelmasta, vaan siirtymiset sujuivat hienosti kerta kerran jälkeen. Kuisma otti avut hyvin vastaan eikä pyrkinyt kaahottamaan pitkin uraa. Väistöissä oli alkuunsa pientä eripuraa kun asetti kaulansa omituiselle mutkalle eikä ollut mukamas yhtään tietävinään mitä siltä odotettiin, mutta aina ratsukkoa kentän keskeltä lähestyessäni alkoi Kuisma toimia kuin ihmeen kaupalla juuri ennen kuin olin kosketusetäisyydellä. Ilmeisesti orin tavoitteena oli saada minutkin liikkeelle kentän keskeltä. Laukkatyöskentelyssä keskityttiin lähinnä vaihtoihin kolmikaarista kiemurauraa sekä kahdeksikkoja apuna käyttäen. Kahdeksikko sujui todella hyvin heti alusta saakka, kiemuralla saatiin hiukan pidemmän aikaa työstää, mutta lopulta sekin sujui oikein hienosti. Kaikinpuolin onnistunut ja hyvä valmennus ja varmasti Kuisma tulee menestymään hyvin myös kisakentillä kunhan saadaan vielä tietynlaista varmuutta mukaan ja kaikki liikkeet sujumaan täysin puhtaasti ja ilman vatvontaa.

27.4.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Kuippanan kaa koulutreeniin! Ori oli heti alusta saakka niin into pinkeänä (liekö kevättä rinnassa) että ratsastajana toimineella Pajulla oli työn ja tuskan takana saada herra kuulolle. Tänään treenattiin lähinnä käynnissä ja ravissa eri liikkeitä ja siirtymisiä. Alkuverkkojen jälkeen aloitettiin väistöillä sekä käynnissä että ravissa ja täytyy myöntää, että hienosti sujui heti alusta saakka! Kuisma kuunteli hyvin ratsastajan apuja ja toimi tismalleen niiden mukaan. Raviväistöissä pari ensimmäistä askelta oli melko sekavaa haparointia, mutta apujen korjailuilla ja huolellisemmalla valmistelulla saatiin tämäkin ongelma poistettua pelistä. Tehtiin vielä avo- ja sulkutaivutuksia (jotka nekin sujuivat kiitettävästi), jonka jälkeen siirryttiin lisäyksiin ja kokoamiseen. Keskikäynti on Kuismalla aina ollut oikein nätti ja vahva suoritus, niin oli tänäänkin, mutta ravissa lisämiset ja kokoamiset sujuivat vähintäänkin yhtä hyvin. Melkoisesti alkoi jo epäilyttää kun nuori oriherra toimi niin viimeisen päälle nätisti ja hyvin, mutta kun ensimmäisillä laukoillakaan ei tapahtunut mitään järkyttävää niin täytyi kai se vaan uskoa että Kuismallakin on alkanut työnteko ihan tosissaan kiinnostaa. Laukanvaihtoja koitettiin vielä muutama kerta valmennuksen loppupuolella, toiseen suuntaan suoritus oli vähän haparoiva ja vaikka laukka vaihtuikin, niin ei se silmää ihan hivellyt. Seuraavalla valmennuskerralla täytyykin ehkä paneutua vaitoihin ihan kunnolla.

8.5.2017 - Estevalmennus, valmentajana Liia
Kentälle saapuessani Kuisma liihotti pitkin kenttää riemukas loiste silmissään ja hurjaa tahtia - ratsastaja koetti parhaansa mukaan saada orin hillittyä ja pitää yllä edes jokseenkin järkevää vauhtia. Laukattiin lämmittelyjen aikana ihan reippaasti molempiin suuntiin ennen kuin edes harkittiin esteiden pariin siirtymistä ja ensimmäiset pystyt olivat aivan minimaalisen pieniä. Kun yksittäisiä esteitä oli ylitetty ja meno alkoi rauhoittua, kokosin radan, jossa pääosaa näyttelivät huolelliset lähestymiset ja paikoitellen mahdollisimman hitaat lähestymiset tasapainon säilyttämiseksi. Tiesin että tässä radassa olisi kaksikolle melkoista haastetta, joten esteet jäivät korkeuden suhteen huomattavasti Kuisman tason alle. Rataan tutustuminen sujui hyvin, hypättiin pieniä osia radasta ja keksityttiin vaikeisiin osiin yksitellen. Kun oli aika tulla koko rata ensimmäisen kerran, vaikutti ratsastaja ihan hurjan jännittyneltä. Jännitys tarttui Kuismaankin, joka korskui kuin mikäkin hullu poni esteille lähestyessään. Jännitys laukesi onneksi jo ensimmäisen esteen jälkeen ja kaksikko saattoi keskittyä työhönsä kunnolla, huh. Ensimmäisellä ylityskerralla kävi kuten olin olettanutkin; vauhtia oli liikaa ja jo radan puolivälissä Kuisma oli kieltää esteelle tultaessa. Ori käytti kuitenkin taianomaisia hyppääjänkykyjään ja loikkasi ratsastajalle varsin epämukavan näköisesti esteen yli. Loppurata sujui melkoisessa hutiloinnissa jota oli ikävä seuratakin. Pureuduttiin ensimmäisellä kerralla tulleisiin ongelmakohtiin ja koetettiin rohkeasti uudestaan; muutamien toistojen jälkeen alkoi homma sujua taas tosi hienosti! Kyllä Kuismakin selvästi tietää mitä tehdään kunhan se malttaa vaan hetkeksi rauhoittuakin. Kuismalla on todella vahva hyppy ja se ponnistaa varmasti, mikä helpottaa huomattavasti suoritusta vaikka valmistelu ei olisikaan kaikkein huolellisin. Lopulta jouduin enää korjailemaan vain ratsastajan hutilointi ja Kuisma suoritti oman osuutensa todella tunnollisesti ja hyvin. Hiottiin lopputunti suoritusta aina vaan paremaksi kunnes ratsukko oli niin puhki ja poikki, että hellyin päästämään heidät loppuverkoille. Todella hieno suoritus kuitenkin kaikenkaikkiaan. Loppuverkoilla ratsukko sai käyttää ihan reippaasti aikaa ja Kuismakin malttoi ravailla ympäri kenttää ihan järkevää vauhtia ilman minkäänlaista kaahotusta.

11.7.2017 - Estevalmennus, valmentajana Liia
Vesiesteet ovat Kuismalle yksi suurimmista inhon kohteista, joten tänään heppaherra pääseekin kunnon siedätyshoitoon maneesiin. Meillä oli tarjolla kolmea eri versiota perinteisestä vesiesteestä, joihin Kuippana pääsi tutustumaan alkuverkoilta lähtien. Verkatessaankin ori loi epäileviä silmäyksiä esteisiin, muttei silti saanut minkäänlaisia kohtauksia. Aloiteltiin kavaleteilla ja matalilla pystyillä, jotka ylittyivät oikein nätisti. Kun oltiin ylitetty esteitä laukassakin, pidettiin pieni hengähdystauko, jonka aikana Kuisma pääsi tutkimaan vesiesteitä ihan kosketusetäisyydelle halutessaan. Juurikaan ei ori turpaansa veteen kastanut ja sitä tuntui inhottavan ajatuskin saada viileää vettä kintuilleen. Ensimmäinen matala vesieste ylittyi hurjan loikan kera; Kuisma hyppäsi kyllä urheasti mutta suoritus oli lähinnä surkuhupaisan dramaattinen ja kaukana kauniisti hallitusta hypystä. Emme vielä puuttuneet suorituksen ulkonäköön; tärkeintä oli että ori sentään hyppäsi. Toistojen jälkeen alettiin pikkuhiljaa vaatia Kuismalta jotain enemmänkin; ratsastaja teki runsaasti puolipidätteitä ja kokosi parhaansa mukaan hyppyjen välillä, keksi ratsulleen paljon tekemistä ja pikkuhiljaa Kuisma saattoi välillä jo unohtaakin hurjat vesimöröt. Vajaan tunnin kuluttua oltiin edistytty jo niin hurjasti, että päästettiin väsynyt ori ratsastajineen jo loppuverkoille. Tyyliseikkoihin ja totutteluun ehditään palaamaan vielä myöhemminkin!

23.1.2018 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Talvinen hämärä tuntuu saaneen koko talliväen vaipumaan jonkintasoiseen horrokseen. Hevosia treenatessa tuntuu että niidenkin energiatasot olisivat aivan nollissa. Onneksi minulla oli yksi mahdolinen pristysruiske harmauden keskelle! Kuismalta ei ole vielä koskaan laiskaa päivää löytynyt, joten luotin vakaasti orin piristävään seuraan kävellessäni kohti tarhausta. Kuisma lähti riemuissaan mukaani sisälle ("jee, jee kohta tehdään jotain kivaa jee!") ja malttoi juuri ja juuri seistä aloillaan varustamisen ajan. Alkuunsa suunnitelmani oli lähteä ilman satulaa maastoon jollain pyöreäselkäisellä möhköllä (kuten Kermis), mutta Kuismalla ei ole pyöreää selkää saati minulla luottoa siihen, että retki sujuisi ilman pieniä välikohtauksia. Kun lähdimme tallin pihasta kohti metsän rajaa, vaikutti Kuisma siltä että kohta se halkeaa iloon ja riemuun ja kaikkiin mahdollisiin tuntemuksiin; tunsin oin jännittyneet lihakset allani, se sipsutti eteen energisesti korvat höröllä ja sieraimet suurina. Onneksi pönttöpää ei keksinyt mitään suurempia kohtauksia, vaan matka sujui hyvin. Ravailimme vähän metsäpoluilla joilla maasto ei ollut liian rosoinen, mutta laukkaa ori sai odotella retken loppupuoliskolle saakka. Kuisma loikkasi todella halukkaasti eteen, vauhti oli suht kova alkuunsa, mutta malttoipa se siltikin kuunnella esimerkillisesti apujani ja hidastaakin. Kehuin paljon Kuismaa ja ilokseni huomasin sen kanssa viettämäni ajan tuoneen aivan uudenlaista energiaa alkavaan talveen ja pimeyteen!

10.2.2018 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Varsauutisia! Tänään syntyi Routaruusuun Kuippanan mahdollisesti jopa viimeiseksi jäävä jälkeläinen, Kuunkalmo. Ruunikko orivarsa tulee varmasti keräämään vanhempiensa tavoin menestystä koulukentiltä, mutta esteratsun taidot jäävät sitten myöhemmin nähtäviksi. Kuisman ensimmäinen jälkeläinen ja meidän kasvattama Vuornan Kuutamoinen asuu yhä Villahaassa ja Kustina tunnettu ori on aloittanut oman kisauransa jo oikein mallikkaasti! Myös Kujelman oriasemalla asuva Vuornan Kuupeto on kisannut sekä koulussa että jopa kenttäratsastuksessa loistavalla menestyksellä. Meille kotiin jäi Kuisman jälkeläisistä ainoa tammavarsa, Pullapeto, joka jäi kokonsa puolesta juuri ja juuri pienhevosen mittoihin. Helpoissa koulu- ja esteluokissa kilpaillut Pullapeto on sekin pärjännyt hyvin kisakentillä. Kuisman jälekläiset ovat kukin menestyneet siis hienosti urallaan ja ompa ollut ilo huomata orin periyttäneen myös kaunista ruunikkoa väritystään kolmelle varsalle neljästä. Nähtäväksi jää tehdäänkö me vielä Vuornaan Kuismasta yksi varsa vai siirtyykö Kuippana täyspiväiselle eläkkeelle piakkoin laatuarvosteluiden jälkeen.