1.8.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Kerrankin lähdettiin Pajun kanssa ihan yksissä tuumin pienhevosostoksille! Läheisellä tilalla oli kaupan nuori piekkariori josta kuultiin ohimennen edellisenä viikonloppuna koulukisoissa. Hietaniemen tilalle saavuttuamme meidän eteen talutettiin ihan älyttömän komea ori joka hurmasi meidät kummatkin välittömästi. Korpimoinen tähysti meitä tuuhean tukkansa alta ja tepasteli pitkin pihaa kaula kaarella korskahdellen. Kasvattajan mukaan poni on varsin itsetietoinen ja varma persoona mutta ystävällisen ja lempeän luonteensa ansiosta sen käsittely sujuu moitteetta. Olin pakahtua riemusta kun Pajukin oli täysin vakuuttunut (kerrankin) että tässä on meille juuri sopiva uusi nuorukainen. Korpimoinen muuttaa meille muutaman viikon sisällä enkä kyllä malttaisi odottaa enää hetkeäkään että päästään sen kanssa tutustumaan ja treenaamaan! Orin isä on kisannut oman uransa yksinomaan koulussa, mutta emätamma on kisannut myös valjakossa - ja toivottavasti saadaan orista vielä hyvä hyppääjäkin treenattua!

14.8.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Jes! Tänään meille vihdoin saapui kauan odottamamme pienhevosori Korpimoinen eli Moilanen! Hevosori on ollut meille varattuna jo pidemmän aikaa, mutta muuttopuuhia päästiin tekemään vasta nyt. Ollaan Pajun kanssa käyty katsomassa nuorta oria pariinkin otteeseen ja päästy seuraamaan orin koulutusta videoiden välityksellä. Moilanen on todella energinen ja hiukan varovainenkin persoona, jonka kanssa puuhatessa kaikki ottaa alkuun aikansa, mutta lopussa kiitos seisoo. Ori vaikuttaa vanhempiensa tavoin todella potentiaaliselta yleisratsulta ja se onkin mukavaa vaihtelua meidän koulusuokkien joukkoon. Moilasen rullaillessa trailerissaan tänään Vuornan pihaan, olimme tehneet aikalailla alkuvalmisteluja oria varten - Vuornan orisiiven ollessa pienessä rempassa meidän täytyi hetki ihan miettimällä miettiä miten me saataisiin taas uusi nuori ori turvallisesti sisään talliin. Onneksi vanhemmista oreista saattoi laskea tarhaan suurimman osan ja loput vietiin väliaikaisesti varsatalliin. Uuden orin taluttaminen läpi täyden oritallin ei nimittäin hurjasti houkutellut. Toki me saatettiin jättää vanhaherra Hamppu karsinaansa nököttämään, mutta se onkin persoona jota ei vähempää voisi kiinnostaa ryhtyä toisten kanssa kilpasille. Kun Moilanen saapui ja saimme sen turvallisesti karsinaansa, huomasimme orin suhtautuvan Hamppuun pelkällä suurella mielenkiinnolla ilman isottelun aikeitakaan. Jätimme hyvillä mielin kaksikon talliin ja huomasimme, ettei sieltä kuulunut yhtäkään hermostunutta huudahdusta. Kaksikosta kehkeytyikin oikein loistava parivaljakko ja täytyy toivoa, että Moilanen imee itseensä mahdollisimman paljon Hampun positiivisia ominaisuuksia.

2.10.2017 - Estevalmennus, valmentajana Liia
Koska olen itse viime aikoina istunut hevosen selässä melkein turhankin tiuhaan tahtiin, päätin tarjoutua pitämään valmennuksen Moilaselle ja Marille, joka on orille oikein tuttu henkilö. Kaksikko on enemmänkin harjoitellut yhdessä koulua ja valjakkoa, joten esteitäkin oli tosi mielenkiintoista päästä kokeilemaan. Moilanen oli pirteä kuin mikä heti tunnin alusta lähtien, mutta kuunteli silti moitteetta ratsastajaansa. Välillä jarrut eivät ihan ottaneet toimiakseen silloin kuin piti, mutta Mari on topakka ja sai orin aina kuulolle. Alkuverkoilla tehtiin runsaasti ympyröitä ja siirtymisiä, käytettiin avuksemme myös puomeja ja kavaletteja. Moilanen oli haljeta riemusta kun kokosin ratsukolle ensimmäisen matalan radan, joka oli tarkoitus tulla hyvin rauhallisella vauhdilla. Rauhallinen eteneminen ei olisi Moilasta voinut vähempää kiinnostaa, vaan ori ampaisi matkaan kuin raketti. Mari sai käännettyä orin pois ensimmäiseltä esteeltä ja uudemmalla yrityksellä poni suostui jo pysymään käsissä. Esteet ylittyivät turhankin dramaattisella ilmavaralla ja Moilasen meno lähinnä nauratti. Muutaman uusinnan jälkeen alkoi isoin into jo hiipua ja ori kaikkien onneksi alkoi vihdoin oikeasti keskittyä. Suoritus parani ihan huomattavasti ja esteitäkin saattoi jo hiukan nostaa. Muutama este laitettiin orin omalle tasolle, loput olivat hiukan matalempia. Rata oli lähestymisten suhteen hyvin yksinkertainen, mutta keskityttiin lähinnä vauhdinsäätelyyn ja tyylipisteisiin. Kaksikko suoriutui radasta heti ensimmäisellä yrittämällä oikeastaan tosi hienosti, eikä suoritus siitä ainakaan enää huonontunut! Olin tosi ylpeä ratsukosta ja tunnin loputtua ehdotin Marille että voitaisiin pitää toinenkin estevalmennus jo mahdollisimman pian - ehkä Marikin innostuisi joskus lähtemään Moilasen kanssa kisakentille asti!

13.12.2017 - Estevalmennus, valmentajana Liia
Otettiin estevalmennus Marin ja Moilasen kanssa uusiksi vielä ennen joululomaa, jotta kaikki pyhien herkut sitten maistuisivat aivan erityisen herkullisilta. Moilanen teputti jälleen eteen reippaasti ja halukkaasti, alkuverkat sujuivat aivan yhtä hienosti kuin aiemminkin ja kaksikko paahtoi kivasti yhteen! Tänään otettiin varsinaisen treenauksen aiheeksi lähestymiset ja reitit; rakensin ratsukolle pari aika tiukalla mutkalla varustettua reittiä ja melko kinkkisen sarjan. Näille esteille tullessaan saisivat kyllä kumpikin ihan tosissaan keskittyä ja pistää parastaan! Ensin tultiin haasteellisimman kohdat irrallisina esteinä. Sarjaa Moilasen kanssa harjoiteltiin useampaankin otteeseen, sillä Marin oli hiukan haasteellista saada ori pysymään sopivassa vauhdissa koko suorituksen ajan. Puomit eivät kuitenkaan kolisseet, vaan radasta irrotettuina kaikki esteet sujuivat hyvin. Kun kokeiltiin ensimmäistä kertaa koko rataa, oli Marilla varmasti keskittymiskyky aivan tapissaan; ratsastaja vaikutti jopa hiukan jännittyneeltä ja Moilanen varmasti aisti tilanteen haasteellisuuden. Ensimmäiset pari estettä ylittyivät mahtavalla ilmavaralla, mutta j ensimmäisen hankalan käännöksen jälkeen muuttui eteneminen huomattavasti haparoivammaksi. Moilanen ylitti esteen kuitenkin puhtaasti ja kaksikko jatkoi sarjalle. Sarjan viimeinen este putosi kolisten maahan ja tästä suivaantuneena Moilanen tuntui luovuttavan koko leikin suhteen. Uudemmilla kerroilla ohjeistin kaksikkoa parhaani mukaan, testattiin hiukan hitaampaa vauhtia ja Mari valmisteli hyppyjä entistä huolellisemmin. Pakko myöntää että rata oli nuorelle ratsukolle todella haasteellinen, mutta lopulta saatiin puhdas suoritus ja vieläpä melko komeakin sellainen! Tuuletettiin kumpikin Marin kansssa innoissamme ja Moilanen sai ihan hurjat kehut! Orista tulee takuulla mahtava esteratsu, kunhan treenataan vielä ja uskalletaan vain yrittää haasteellisempiakin juttuja sen kanssa.

22.3.2018 - Kouluvalmennus, valmentajana Eliel (Liia)
"Ja pistä siihen kantturaan vauhtia hop hop hop", karjuin keskellä kenttää rautiaan pienhevosorin löntystellessä pitkin uraa. Selässä hikoilevalla Liialla ei tuntunut olevan minkäänlaista käryä siitä mitä tältä valmennukselta halusin, mutta ainakaan se ei ollut laiskasti eteen mateleva kaksikko. Moilanen on kuulopuheiden mukaan yleensä ihan reipas ja halukas ratsu, mutta tänään orin korvien väliin ei tainnut mahtua muuta kuin ajatuksia päiväunista. Kun hevonen liikkui jotenkuten siedettävästi eteen, saatoin antaa ratsukolle ensimmäisen harjoiteltavan tehtävän; kulmat, väistöt ja siirtymiset. Moilanen tuntui olevan kunnon ratsu siinä mielessä ettei se pyrkinyt oikomaan aina tilaisuuden tullen, vaan kuunteli tarkkaavaisesti mihin ratsastaja sitä nyt ikinä ohjasikaan. Kulmissa poni venyi ja vanui, myös väistöt sujuivat ilman suurempaa dramatiikkaa. Lisäykset saivat hiukseni harmaantumaan hetkessä; Moilasen askel ei juuri pidentynyt, vaan ori mennä tallusti lähes samaan malliin kuin tavallisestikin. Tässä vaiheessa Liiallakin oli jo hermo tiukassa ja vihdoin hän tajusi ojentaa karvamahaa oikein kunnolla. Moilanen tajusi että hommiin pitää ruhtua just nyt eikä huomenna ja suoritus parani aivan silmissä. Kun siirryttiin laukkatyöskentelyyn, oli Moilanen jo kuin eri hevonen ja liikkui oikein nätisti eteen! Laukoilla treenattiin kolmikaarisella vaihtoja ja uralla nostoa suoraan käynnistä. Nostot sujuivat hyvin, kolmikaarisella vaihdot osoittautuivat alkuunsa haasteellisiksi, mutta pienellä apujen hienosäädöllä ja huolellisella valmistelulla alkoi tämäkin tehtävä sujua! Hermoja raastavan alkutunnin jälkeen kaksikosta tulikin kyllä oikein sujuva parivaljakko, joka kyllä takuulla tulee koulukentilläkin menestystä keräämään.

7.12.2018 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Meidän valjakko-veteraani Moilanen pääsi tänään pitkästä aikaa mukaan treenaamaan! Orilla on vielä edessä laatuarvosteluja, joten aivan kaikkea ei sovi sitä ennen unohtaa ja vaipua eläkeikään turhankin innokkaasti. Moilanen virkistyi kyllä oitis kun vain sai kärryt näköpiiriinsä; matkaan olisi pitänyt lähteä hetimmiten ja varustaminen muuttui melko haastavaksi. Olin koonnut maneesiin kartioista erilaisia reittejä, joita tänään olisi tarkoituksena harjoitella. Alkuverkoilla Moilanen oli reipas ja energinen, ohjastaja sai orin kyllä hyvin kuulolle eikä tarvinnut pelätä että kärryt kolisisivat pitkin seiniä. Otettiin alkuun voltteja ja siirtymisiä, jotka sujuivat mainiosti. Pysähdyksissä Moilanen pyrki aluksi lähtemään liikkeelle ihan omia aikojaan, mutta taipui kyllä lopulta ohjastajansa tahtoon. Kartioihin siirtyessämme tultiin reittiä ensin käynnissä. Vauhdin tuli olla reipas ja liikkeen verkkaista, mutta kartioidenkin tuli tietysti pysyä aloillaan. Reitti oli melko haasteellinen ohjastajalle, mutta Moilanen suoriutui hyvin! Ravissa samainen tehtävä osoittautui hurjan hankalaksi, mutta ohjastaja oli sitkeä sissi eikä periksi annettu ennen virheetöntä suoritusta! Treeni teki kyllä ehdottomasti hyvää myös Moilaselle, joka takuulla haluaisi päästä useamminkin valjakon eteen.