Walnut Grove on minulle kyllä ennestään tuttu paikka upeista poneistaan, mutta käytännössä en koskaan ollut tilan maille aiemmin eksynyt. Vaikka pystyssä olikin kasvattimarkkinat niin uutta ponia en ollut meille aikeissa ostaa - Pajullekin vannoin, että mukaani tarttuisi matkan varrelta korkeintaan paketti ruisleipää. Seisoskelin ihmisjoukossa ponivarsoja ihastellen ja tutkaillen, katselin kuinka poni toisensa jälkeen vaihtoi omistajaa ja tunsin tahtomattanikin pieniä kateuden pistoksia. Kun Hidden Treasure-niminen orivarsa hyppelehti eteeni paksu tukka silmille välillä valahtaen, päätin antaa "kohtalon viedä" (hyville hevoskaupoille ominaista tuntui olevan niiden suunnittelemattomuus) ja pian löysinkin itseni kököttämästä toisessa kädessä nippu papereita - ja toisessa huulillaan hihaani haparoiva poni. Eikä traileria. Vaikka pieni ''ostosseikkailuni'' pyörähtikin ylösalasisin ja palasin ruisleivän sijaa mukanani poni, en ole sen koommin kuullut kuittailua asiasta. Hidden Treasure eli Hippu sulatti oitis työntekijöiden ja tallilaisten sydämet jyräten itsensä ongelmitta tallin suloisimman ponin korokkeelle.
Kiiltelevän ulkonäön omaava Hippu ei ole ollenkaan sellainen poni kuin ehkä saattaisi olettaa. Oria kiinnostaa ruoan ohella kunnon tirsat keskellä päivää sekä tietysti runsas huomio. Hippu on äärettömän lempeä ja ystävällinen tyyppi, ei ehkä sieltä orimaisimmasta päästä luonteeltaan, mutta ulkonäkönsä puolesta kuin mikäkin shetlanninponien Ferrari. Hippu on helppo käsiteltävä ja sen kanssa pärjää lähes kuka tahansa. Kesäaikaan kannattaa kyllä olla orin kanssa tarkkana ellei halua raahautua ponin perässä pitkin ruohomättäitä. Harjauksen aikana Hippu yleensä seisoo hievahtamatta aloillaan alahuuli roikkuen ja silmät ummessa.
Ratsun hommia Hipun kanssa harrastellaan lähinnä huvikseen ja kotioloissa. Ori ei niinkään vierasta ratsastajaa selässään, mutta kyllä se selkeästi enemmän pitää valjakkoponin roolistaan. Kouluponin hommat sujuvat orilta rauhallisesti ja varmasti, joskin selkään tarvitaan ratsastaja joka osaa nyhtää ponista irti kaiken mahdollisen. Esteitä Hipun kanssa ollaan menty lähinnä irtona ja vaikka se tuntuukin orin mielestä olevan hauskaa irrottelua niin täytyy kaikella rakkaudella todeta, etteivät sen kömpelö hyppytyyli ja omituiset loikat kyllä vakuuta.
Kärryjen edessä Hippu on osaava ja huolellinen poni, joskin vauhtia siihen saa kyllä pökkiä aina alusta saakka. Jos alkutunnin antaa Hipun vain löntystellä menemään, on turha haaveillakaan enää myöhemminkään saavansa siihen tippaakaan enempää vauhtia. Kouluosuus taitaa olla orin vahvin osa-alue, jonka se suorittaa aina todella huolellisesti. Tarkkuusosuuskin sujuu hyvin, mutta maratonia ollaan saatu orin kanssa kyllä treenata ja vääntää ihan älyttömästi! Alkuunsa poni tuntui väsähtävän ihan ensihetkillä, mutta onnistumisten ja epäonnistumisten kautta ollaan löydetty Hipulle sopiva tahti, jolla poni pärjää todella kivasti.
29.09.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittaja Liia
Syyskuussa meille muuttanut Hidden Treasure eli Hippu on meidän eka Walnut Groven kasvatti, vaikka tallia ja sen poneja onkin tullut ihasteltua jo vaikka ja kuinka hartaasti. Automaattisesti vanhemmiltaan kantakirjakelpoisuuden perinyt ori on ulkonäöltään aivan älyttömän korea poni; mustana kiiltelevä karva ja paksu tumma tukka eroavat kyllä hetkessä meidän muiden shetlanninponien takkuturkeista ja ohdakkeiden peittämistä jouhista. Luonteeltaan ori on rauhallinen, vaikka ilkikurinen puolensa löytyy kyllä tästäkin hepusta. Ajettaessa vauhti saattaa joskus vähän hiipuakin, mutta ahkeralla herättelyllä ori kyllä pysyy käynnissä ja vireessä todella hienosti. Aina ei vaan selkeästi jaksaisi paahtaa menemään. Hieno poniherra, jonka kanssa suunnataan kantakirjattavaksi heti kun ikä vain sallii!
29.09.2015 - Hipun vanhemmista, kirjoittaja Liia
Campfold Epson on 102 cm korkea ruunikonpäistärikkö shetlanninponiori, jolta Hidden Treasure on suurimmilta osin ulkomuotonsakin perinyt. KTK-II -palkittu komea ori asuu Walnut Grovessa ja se kilpailee valjakkopainotteisesti porrastetuissa kilpailuissa noviisi -tasolla. Orilla on ennestään jo kolme jälkeläistä, jotka kaikki ovat valjakkoajoon painotettuja. W.V. Emeldir on myöskin Walnut Grovessa asuva, 80 cm korkea minishetlanninponitamma. Mustankirjava Emeldir on kantakirjattu III-palkinnolla ja se on varsonut yhteensä neljä kertaa. Tamma kilpailee noviisi -tasolla porrastetuissa kilpailuissa.
30.04.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittaja Liia
Oi oi! Huhtikuun ponikantakirjassa meillä oli kyllä hieno ponipoppoo kasassa. Hipun kanssa kyllä tiedettiinkin palkintoa odottaa - onhan se ihan älyttömän komea ori - ja kakkospalkintohan sieltä napsahti! Ori käyttäytyikin todella esimerkillisesti eikä antanut edes muiden lähellä pyörivien ponien vaikuttaa esiintymiseensä. Hipun kanssa on valjakkokentilläkin saatu todella hyvää menestystä kerättyä ja tästä KTK-palkinnosta johtuen myös orin ensimmäinen jälkeläinenkin sai itselleen kantakirjakelpoisuuden! Meidän oma tamma, Marenki, on myös tällä hetkellä kantavana Hipusta ja varsan odotellaankin syntyvän jo toukokuussa. Tänään kävimme Hipun kanssa juhlan kunniaksi pienellä maastoköpöttelyllä kärryjen kanssa. Ori oli mielissään kun se pääsi rennosti tallaamaan pitkin peltojen reunoja, eikä tarvinnut välittää ollenkaan siitä miten liikkui. Rento meininki sai Hipun selkeästi juhlatuulelle oikein kunnolla, sillä menohalut pääsivät myös valloilleen sillä hetkellä kun alettiin liikkumaan hiukan reippaammin. Ponissa oli hiukan pitämistäkin, mutta fiksustihan herra taaskin käyttäytyi ja kerskailuista huolimatta pysyi hyvin hallinnassa. Tallille päästyämme olikin kunnon harjausurakan vuoro, kuten kevään tullen aina. Karvoja ponista sai nyhtää ikuisuuden eikä loppua näy vieläkään, mutta ainakin herra oli todella mielissään ja sai ansaitusti vielä siinä sivussa paljon rapsutuksiakin!
01.05.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Jokke (Liia)
Valmennusvuoroon saapuivat tänään Liia ja Hippu. Poniori on nyt ensimmäistä kertaa minun valmennettavanani, vaikkakin olen päässyt aiemminkin kyllä Hipun valmennuksia seuraamaan. Tänään aloiteltiin yksinkertaisella treenillä maneesissa. Tarkoituksena oli koulukokeen harjoittelu ja kärryjen hallinta. Lämpöjen jälkeen pistin valjakon treenaamaan alkuunsa nelikaarista kiemurauraa, joka toi heti selvästi haastetta mukanaan. Liia sai työskennellä kieli keskellä suuta jotta reitit pysyivät hallinassa, mutta vauhti tuntui hiipuvan turhankin paljon. Kun meno alkoi olla hallitumpaa, kehotin pitämään silmällä myös vauhtia ja lopulta suoritus alkoi olla jo ihan passeli. Treenasimme lisäyksiä niin suoralla kuin isolla ympyrälläkin, ja pyrimme aina vastavuoroisesti käskystäni myös kokoamaan. Tämä tehtävä sujui ilman ongelmia ja kehuin valjakkoa hyvästä työstä. Treenasimme lopuksi vielä pysähdyksiä jotka suoritettiin suoraan ravista ja joiden pituus oli vähintään kymmenen sekuntia. Pysähdykset sujuivat alkuunsa vähän niin ja näin; Hipulla tuli usein muutama käyntiaskel ennen pysähdystä ja kehotin Liiaa huolehtimaan tarkemmin avuista. Kun tämä ongelma alkoi ratketa, muuttui pysähdys inhottavan töksähtäväksi ja kuolaintuntuma katosi lähes kokonaan. Opastin jälleen ohjastajaa, joka vaikutti olevan jo epätoivon partaalla. Muutaman uuden yrityksen jälkeen saatiin aikaiseksi pari ihan hyvää pysähdystä, joita kyllä ehdottomasti täytyy jatkossa vielä hioa.
27.05.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Jokke (Liia)
Hipun kanssa on tehty hurjasti töitä valjakon parissa ja tänään tutakaillaan orin kehitystä maraton-osuudella. Kun poni oli kunnolla saatu lämpiämään treenattiin hetki osuuden alkuosaa johon kuului muunmuassa silta. Siltojen ylitys oli alkuunsa jännittänyt Hippua hiukan, mutta nykyään ori porskuttaa hyvillä mielin niidenkin yli, hienoa! Koko rataa aloitellessa Liiaa selvästi hiukan jännitti, mutta Hippu käyttätyi ominaiseen rauhalliseen tapaansa. Radan alku sujui hienosti, keskivaiheilla vauhti alkoi hiukan hiipua ja vesieste tuntui hidastavan sitä entisestään. Maasto oli epätasasista mutta Hippu eteni varmasti. Viimeisellä nousulla huomasin riemukseni että orin puhti riitti hyvin ylittämiseen ja vielä siitä eteenpäinkin - Hipun kanssa on selvästi kyllä treenattu hurjasti! Kaikinpuolin oikein hyvä ja rauhallinen esitys johon vauhtia kaivataan vielä hitunen lisää jos halutaan pysyä muiden valjakkojen ajassa.
01.06.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Tänään on kyllä kummat paikat kun pääsen katsomaan Hipun suoriutumista valmentajan näkökulmasta. Yleensä istun aina itse kärryillä, joten tämä on kyllä varmasti opettava kokemus suuntaan ja toiseen! Meidän vakkariohjastaja Sera on toki Hipun kanssa aiemminkin toiminut, joten kaksikko ei toisilleen täysin tuntematon ole. Keskittyisimme tänään lähinnä tarkkuuteen ja ohjasapujen vastaanottoon, sekä suortusten hienosäätöön. Alkulämpöjen aikana Hippu oli hiukan tahmea kuumasta ilmasta johtuen, mutta alkoi liikkua paremmin eteen kunhan saimme sitä hiukan heräteltyä. Aloitimme käynnillä ja runsailla ympyröillä, joiden aikana tehtiin runsaasti pysähdyksiä ja peruutuksia. Hippu kuunteli hienosti ohjastajaa ja ympyrät olivat oikein nättejä. Raviin siirryttäessä ori hiukan oikoi reittejä, joten aluksi keskityimme pelkkiin ympyröihin. Kun tehtävä alkoi sujua, lisäsimme mukaan myös pysähdykset ja lopulta peruutukset. Tehtävä oli kaksikolle helppo, mutta niinhän sen kuuluikin. Tämän jälkeen siirryimme kahdeksikolle ja keskityimme asetuksiin, sekä reitteihin vielä enemmän. Huolellisuutta vaadittiin paljon, joten alkuunsa homma ei aivan sujunut oppikirjan mukaan. Fiksasimme hiukan ohjastajan apuja selkeämmiksi, jolloin Hippu alkoi huomattavasti reippaammin noudattamaan pyyntöjä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan valmennus sujui hienosti ja tästä on taas hyvä jatkaa treenausta täydellä teholla!
05.06.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittaja Liia
Jokin aika sitten syntyi Hipun toinen jälkeläinen, orivarsa nimeltä Hidden Black Magic. Varsan emä on upea Berryqueen Dei, eikä olekaan siis mikään ihme että orivarsa sai nopeasti itselleen kodin. Macesta on kehkeytynyt todella reipas ja ystävällinen ponipersoona, joka tulee toimeen ihan kaikkien kanssa! Varsalla tullaan tulevaisuudessa myöskin kilpailemaan valjakossa ja toivottavasti se saadaan myös kantakirjaan saakka! Hipun kanssa on keskitytty nyt alkukesästä lähinnä taitojen hiomiseen ja kisoissa on käyty aika vähän. Kesän korvilla kun on taas luvassa isoja valjakkotapahtumia, on Hippu kyllä varmasti mukana meiningeissä! Välillä vaan on ihan hyvä hetki hengähtää. Tänään päätettiinkin treenittömän vapaapäivän kunniaksi pitää hiukan hauskaa irtohypityksen parissa. Edellisestä kerrasta onkin kulunut aikaa jo aika runsaasti, joten en edes yllättynyt kun ori muuttui omituisen reippaaksi heti esteradan nähdessään. Aika harvinaista herkkuahan tämä kyllä on kun Hipulla on vauhti päällä ja pyysinkin Pajua hakemaan varuiksi kamera jos saataisiin ponista hyviä kuvia orikatalogia varten. Lämmittelyjen jälkeen esteiden pariin päästyämme oli Hippu jo hitusen rauhoittunut, mutta kyllä herra kuitenkin innostui muutamat ilopukit meille esittelemään esteiden jälkeen. Esteet ylittyivät yllättävän siron näköisesti, vaikka yleensä orin hyppytyylille saa nauraa melkein kippurassa. Irtohypitys sujui siis kaikenkaikkiaan oikein hienosti ja saatiimpa ponista napattua hyviä kuviakin - näillä eväin on virkistävä taas jatkaa kohti kesää ja uusia treenejä.
01.07.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Kuuman keli takia siirryimme maneesin ihanaan viileyteen treenaamaan Hipun ja Seran kanssa taas valjakon saloja. Hipulla ei todellakaan ollut vauhti silmässä valmennuksen avussa ja Sera saikin hoputtaa herraa minkä kerkesi. Lopulta saimme taitottu löntystävän mammuttiponin alta meille huomattavasti mieluisamman persoonan ja liike alkoi sujua paljon nätimmin. Aloittelimme valmennuksen pujottelulla kartioita apuna käyttäen. Tehtävä aloitettiin käynnissä ja pitkällä sivulla tehtiin pysähdyksiä ja peruutuksia. Pujottelussa Sera sai olla jälleen tarkkana vauhdin kanssa; Hippu pudotti vauhdin saman tien olemattomiin, jos ohjastaja erehtyi keskittymään pelkästään ohjaamiseen. Ravissa pujottelu sujui paljon paremmin, jonka kunniaksi nostimme laukan aina pitkällä sivulla. Laukka ei ollut lainkaan tahmeaa vaan oikein polkevaa ja rytmikästä, hyvä! Teimme vielä hetken laukkatyöskentelyä jossa tarkoituksena oli väistää kentälle asettelemiani kartioita erilaisia reittejä käyttäen. Poni pysyi Seralla oikein hyvin hallinnassa, vauhti oli suhteellisen hyvä ja muutamia haparointeja lukuunottamatta he suoriutuivat tästäkin tehtävästä hienosti.
12.08.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittaja Liia
Ihanaa, vihdoin tänään syntyi Hipun neljäs jälkeläinen - suloinen orivarsa joka nimettiin Mangomonsteriksi, ja mikä parasta, joka jää meille Vuornaan asumaan! Itse olen ollut haljeta riemusta koko pitkän päivän ja huomatessani saavani aikaan ainoastaan kaikkea päätöntä tai varsan ihasteluun liittyvää, otin Hipun mukaani ja lähdimme kärryjen kanssa käymään katsomassa miten naapuritilalla pärjäillään. Matka ei ollut kovin pitkä, joitain kilometrejä mutkittelevaa hiekkatietä ja lyhyt pätkä pellonreunaa. Naapureillakin näytti olevan vauhdikas meno ruunikon shetlanninponiorin kanssa, joka heti Hipun äkättyään ryhtyi korskahtelemaan ja tepastelemaan entistä enemmän. Hippu vain vilkaisi oria otsatukkansa alta ja tuhahti kyllästyneenä. Kävi ilmi, että poniori oli tarttunut naapureiden mukaan eräiltä ponimarkkinoilta, jotka järjestettäisiin lähettyvillä taas kuukauden kuluttua. Valpastuin tietenkin heti mahdollisuudesta saada taas uusia poneja (hups) ja ilmoittauduin ilman minkäänlaisia suostutteluja heidän mukaansa. Hipun kanssa paluumatkalla kierrettiin hiukan pidempi reitti, joka ravailtiin reippaassa tahdissa ja laukattiinkin osittain. Hippu virkistyy aina maastossa ja niin kävi kyllä tänäänkin; oria tuskin tarvitsi eteen kehottaa! Mukavan retken jälkeen oli mukava taas palata kotiin ihastelemaan ihanaa ponivarsaa, sekä suunnittelemaan mitä kaikkea muuta jännää meille tapahtuisikaan syksyn aikana!
01.08.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Eliel (Liia)
Ja taas Vuornassa! Valmennukseen lompsottelivat Liia ja Hippu, jota olin pari kuukautta sitten käynyt jo aika ahkerastikin valmentamassa. Tänään oli vuorossa vähän vanhan kertausta ja preppausta - orillahan on jo hyvä kisaura alkanut. Hippu vaikutti vähän turhankin rennolta, ehkä hiukan uniseltakin, joten kehotin Liiaa pistämään poniin vauhtia jo heti alkuunsa että saataisiin jotain järkevääkin aikaiseksi seuraavan tunnin aikana. Alkulämmöt sujuivat sulassa sovussa kaksikon osalta, itse pyrin aina mahdollisuuksien mukaan huomauttelemaan Liiaa milloin mistäkin ettei meno vaan pääsisi hiipumaan liian mukavaksi. Pistin valjakon alkuunsa tekemään lisäyksiä ja kokoamisia, jotka kyllä ovat Hipun vahvinta alaa. Harjoitus sujui moitteetta ja siirryttiin asettamaan käynnissä ja ravissa. Puutuin lähinnä kosmeettisiin seikkoihin ohjastajan osalta, mutta muuten kaksikko onnistui kyllä todella hienosti. Laukkatyöskentely aloitettiin nostamalla alkuunsa suoraan käynnistä ja myöhemmin pysähdyksestä. Käynnistä nostot sujuivat moitteetta, joskin Liia sai ensimmäisillä kerroilla hiukan herätellä oria että saatiin sopiva vauhti alle. Kehotin hiukan antamaan ohjaa myöten, että Hippu pääsi pidentämään askeltaan tarpeen tullen. Kun sopiva tempo löytyi niin Liia pääsi taas keräämään ohjaa ja kokoamaan ponia. Pysähdyksestä nostot tuottivat yllättäen alkuunsa hiukan ongelmia, kun Hippu meinasi änkeä ties mitä askeleita noston väliin. Useiden toistojen ja korjausliikkeiden jälkeen ori vihdoin taas sai kiinni hommasta ja harjoitus jatkui hyvissä merkeissä. Lopussa treenattiin vielä laukassa asetuksia ja reittejä, sekä niiden tarkkuutta ja askelten laskemista. Mukavan rento valmennus, mikä ei kyllä täällä Vuornassa aina ole aivan itsestäänselvää!
