Mayhem Death Punch

23.10.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Hupsista vaan! Pari päivää sitten huomasin Härdellin kasvattimyynnin ja tietysti täytyi itsensäkin paikan päälle saada ängettyä. Paju pyöritteli silmiään mutta tuli silti mukaan - ehkä vaan vahtimaan että palaisin yksin kotiin. Myytävät ponit olivat todella hienoja ja vietin rutkasti aikaa jokaista ihastellessani. Etenkin yksi varsa, Mayhem Death Punch, sai minut haukkomaan henkeä ihastuksissani; orivarsan isä oli upea mustankiraja Trillion Flames, jota aiemminkin olin jo ihastellut. Loin Pajuun merkitseviä katseita, mutta hänkin oli löytänyt jo jotain kiinnostavaa. Toisessa karsinassa oli puolivuotias orivarsa nimeltä Mayhem Hell Fire emänsä kanssa. Paju tutki ponin sukua innoissaan ja yllätti minut täysin vouhkaamalla että tämä poni meidän pitäisi saada! Lopulta päädyttiin molempia miellyttävään "kompromissiin" ja jätimme kasvattajalle tarjoukset sekä Death Punchista että Hell Firestä. Siinä menikin sitten jännittäessä seuraavaan päivään, kun jo saatiin vastaus että kumpikin poni lähtee oikein mielellään meille Vuornaan, jee! Vintiöt ovat tietysti vielä molemmat niin nuoria että saavat rauhassa kasvaa ponin mittoihin ennen meidän luokse muuttoa, mutta varmasti käydään tekemässä tuttavuutta ponien kanssa runsaasti jo ennen sitä!

29.12.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Kääks! Tänään oli vuorossa jännittävä päivä kun lähdimme suorittamaan meidän nuorten ponien kanssa ratsastusmerkkejä. Dexin kanssa tähdätään Helppo C -tason merkkiin ja viimeaikaisen kehityksen nojalla voin kyllä uskoa täysillä poniin! Orin kanssa ei ollakaan ennen kisapaikoilla pyöritty ja oli hauska huomata miten paljon huomiota komea shettisori keräsi. Muutama pikkutyttö räpsäisi Dexistä myös kuvan ja silitteli ihastuksissaan sen turpaa. Kun oli aika siirtyä lämmittelemään, oli Dex jo niin tohkeissaan, ettei se meinannut nahkoissaan pysyä. Orin pitämisessä oli aikamoinen homma ja ehdin jo hermoilla että mitähän tästäkin nyt tulee. Hengittelin hetken syvään ja koitin rauhoittaa myös Dexiä. Kun ori huomasi päättäväisemmän tatsini, alkoi sekin keskittyä enemmän hommiinsa kuin ympäriinsä suhaamiseen. Lämmittelyt rupesivat luistaa (hyvä!) ja enää ei tarvinnutkaan jännittää kuin itse suoritusta. Koitin pitää itseni peruslukemilla aina siihen saakka kun meidät kutsuttiin kentälle ja loppu tukeutuukin vain hatariin muistikuviin. Dex käyttyätyi kaikkiaan aivan loistavasti jännittämisestäni huolimatta ja heti tervehdyksestä saakka sillä oli todella nätti asenne hommiin. Ori liikkui energisesti ja ryhdikkäästi eteen, se kuunteli avut ja teki hommansa muutenkin ihan täysillä. Ei siis ollut mikään kummastus suorituksemme jälkeen, että merkkihän sieltä meille ropsahti ja ihan leikiten! Jee!

19.1.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Valmensin tänään Dexiä ja Juliaa kouluratsastuksen merkeissä. Kaksikko ei yhdessä ole ihan hirveän paljon toiminut ja heti alusta saakka täytyikin huomautella Julialle turhan vahvoista ohjasavuista, joista Dex yleensä vain hermostuu. Poni alkoikin heti puskea eteen ja valmennuksen alku meni oikeastaan vain ponin rauhoittamiseen ja paino- ja pohjeapujen harjoitteluun. Jännitin jatkuvasti että koska ori keksii taas alkaa testaamaan uutta ratsastajaa, mutta kaksikko pelasikin yllättävn hyvin yhteen, eikä alun ongelmien jälkeen enää uusia ilmaantunutkaan! Kun kaksikko saatiin toimimaan hyvin yhdessä, päästiin lopulta itse hommiin. Treenasimme alkuunsa kolmikaarista kiemurauraa, jolla korostuivat asetukset ja suoristaminen. Ohjasapujen kanssa sai edelleen olla hyvin tarkkana, mutta ratsukko suoritui tehtävästä oikein hyvin. Jatkoimme tehtävää ravissa ja lisäsimme mukaan aina suoristuksella viiden sekunnin pysähdyksen suoraan ravista. Pysähdyksestä nostettiin taas ravi ja jatkettiin. Tehtävä sujui hyvin, joskin pysähdyksessä oli alkuunsa ongelmia kun Dex ei olisi meinannut pysyä aloillaan ja Julia käytti jälleen turhan voimakkaita ohjasapuja, jolloin poni ryhtyi kiukkuisena peruuttamaan. Ohjeistin Juliaa pitämään ponin paremmin pohkeiden välissä ja istumaan syvemmälle satulaan voimistamaan pysähdystä. Neuvot toimivat ja pian saatiinkin aikaan oikein nättejä pysähdyksiä. Treenasimme myös laukannostoja suoraan käynnistä. Laukka nousi kulmasta nätisti, vaikka parilla ensimmäisellä kerralla Dex ampaisikin liikkeelle turhan reippaasti. Laukassa treenattiin myös kokoradan leikkausta, jossa tärkeää oli ratsukon suora linja ja teiden loppuun ratsastaminen. Tehtävä sujui todella huolellisesti ja tarkasti, linja oli suora ja kulmiin tultiin hillityllä vauhdilla, jolloin nekin saatiin ratsastettua puhtaasti, hienoa! Annoin ratsukolle luvan siirtyä loppulämpöille, jonka aikana vielä keskusteltiin lisää valmennuksesta ja kehityskohdista.

10.2.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Eliel (Liia)
Olipas taas kiva päästä pitkästä aikaa rääk...siis valmentamaan Liiaa ja yhtä hänen sekopäistä poniaan. Dexin olin tavannut muutamaan kertaan aiemminkin ihan vain ohimennen kun se on retuuttanut tallityttöjä pitkin pihamaata. Nyt kaksikko käveli reippaaseen tahtiin maneesissa ohjat vielä löysällä ja kehotinkin Liiaa keräämään ohjat ja ottamaan jo hiukan tuntumaa poniin. Aloiteltiin pelkässä käynnissä treenaamalla pysähdyksiä ja peruutuksia. Pysähdykset sujuivat aivan ok, mutta peruutuksissa orin takapää lähti aina karkaamaan kentän sisäpuolelle. Ohjeistin Liiaa käyttämään tarkemmin pohjeapuja, sillä ohjasavut kannatti orilla pitää melko rentona. Muutaman toiston jälkeen ponin takapääkin alkoi pysyä uralla, joten siirryimme raviin ja teimme reilusti voltteja, joilla tärkeää oli paitsi ponin vertyminen, myös reitit. Volttien oli tarkoitus alkaa ja loppua täsmälleen samasta kohdasta. Alkuunsa homma meni aivan plörinäksi kun Dex viuhtoi menemään minkä pääsi, joten annoin Liialle luvan ravata hetken aikaa pitkin uraa molempiin suuntiin ennen uutta yritystä. Dexin hiukan rauhoituttua voltit sujuivat huomattavasti paremmin. Ori vastasi hyvin apuihin ja pyrki jopa hiukan asettamaan itseään. Volteista siirryttiin ravikahdeksikkoon, joka hetken kuluttua suoritettiin laukassa. Suoristuksen aikana siirryttiin raviin ja nostettiin uusi laukka toiselle ympyrälle käännyttäessä. Ensimmäisellä kerralla poni jatkoi laukkaa niin pitkään, että ravi vaihtui vasta jossain suoristuksen loppupuolella. Liia aloitti koko hässäkän alusta ja yllätyksekseni onnistui heti seuraavalla yrityksellä. Kaksikko teki kahdeksikkoa vielä muutaman kerran, ennen kuin annoin luvan siirtyä jäähdyttelemän.

1.3.2017 - Valjakkovalmennus, valmentajana Eliel (Liia)
Puuh, tänään valmensin kivannäköistä kirjavaa shettisori Dexiä valjakossa ja lähinnä harjoiteltiin maneesissa kouluosuutta sekä tarkkuusajoa varten. Käytettiin paljon kartioita ja puomeja hyväksemme ja Dex vaikutti melko turhautuneelta heti alkuunsa - ori olisi paljon mielummin laukkaillut pitkin peltoja minkä vaan kintuista pääsisi. Aikamme kun oltiin orin kanssa venkslattu ja kinasteltu, alkoi poni vihdoin suostua yhteistyöhön ja saatettiin aloittaa valmennus ihan tosissaan. Dex on siitä mielenkiintoinen persoona, että potentiaalia siitä löytyy vaikka ja mihin, mutta kaikki täytyy aina kaivamalla kaivaa siitä esille. Treeni sujui varsin hienosti ja Dex teki tarkkaa työtä kuunnellen ohjastajaansa erinomaisesti. Välillä vauhti pääsi nousemaan sellaisiin lukemiin, että kartiot ja puomit vaan kolisivat, mutta vauhtia pienetämällä homma alkoi taas pelittää. Ympyröillä ori pyrki selkeästi hiukan oikomaan ja Liia sai tarkasti ohjata poniaan ihan loppuun saakka, jotta ympyröistä tuli pyöreitä eikä vain omituisia vinkuloita. Myös pysähdyksiä kaksikko saa treenata, jotta lopputulos ei jäisi niin hätäiseksi.

12.4.2017 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Pitkästä aikaa alkoi olla jo niin suojaisa kevätkeli että päästiin treenaamaan valjakkoheppoja maastoon! Ensimmäisenä otettiin syyniin Dex, joka puhkuikin intoa pitkän koulurupeaman jälkeen. Ohjastajalla oli täysi työ ja tohina saada ori pidettyä hyvässä vauhdissa, mutta alkulämpöjen aikana Dex alkoi vähitellen rauhoittua. Teimme runsaasti siirtymisiä ja paljon ympyröitä joiden avulla hevonen saatiinkin hyvin kuulolle ohjastajansa avuille. Aloittelimme pienellä tarkkuustreenillä ensin kevyiden kartioiden kanssa, joista oli tarkoitus sitten vähitellen lähteä siirtymään maastoesteisiin. Kartiot pysyivät hienosti aloillaan kun kärryt viuhahtelivat ohi; ohjastaja sai välillä kyllä olla kieli keskellä suuta kun Dex olisi mielellään ottanu pari vähän isompaakin riskiä. Hienosti ori kuitenkin pysyi aisoissa ja jatkettiin maastoesteille. Maasto oli hiukan epätasaista ja se loi omaa jännitettään tehtävään. Eipä Dex silti paljon epätasaisuus näyttänyt vaivaavan, vaan meno oli aivan yhtä huoletonta ja helponnäköistä kuin aina ennenkin, hienoa! Kun siirryimme vihdoin maratonin pariin, oli ori saanut oikein hyvät lämmöt päälle ja turhat energiatkin purettua. Alku lähti valjakolta kuitenkin hiukan turhan reippaassa tahdissa ja hiukan kyllä jännitti miten loppuradan kävisi. Vesieste sai Dexin epäilemään pieneksi hetkeksi, mutta rohkeasti hevonen ylitti senkin ohjastajan kannustuksella! Loppusuoran nousussa ori alkoi hiukan hyytyä, mutta jaksoi silti koko radan juuri ja juuri läpi! Huomautin ohjastajalle vielä vauhdinsäätelystä ja liian reippaasta tahdista radan alussa, mutta muuten suoritus oli ollut oikein mainio.

4.6.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Muutama päivä sitten syntyi Dexin ensimmäinen jälkeläinen, Vuornan Horror Hooves, joka on jo varattuna Niiranvaaran Oriasemalle. Jännityksellä odotellaan mitä varsan tulevaisuus tuo tullessaan, Dex on kuitenkin erinomaisen upea poni, vaikka luonteensa puolesta se välillä hermoja koitteleekin. Tänään Dex pääsi (tai joutui) seuraponiksi kun minioriamme Jonnea totutettiin valjakkoajon maratonosuuden uusiin esteisiin. Dex ja Jonne tulevat keskenään yllättävn hyvin toimeen, joten veikkailtiin että Dex voisi hiukan rauhoittaa jännittävää tilannetta. Väärässä oltiin. Heti kärryjen eteen päädyttyään Dex aloitti hirmuisen kiukuttelun, jonka päätteeksi tultiin siihen tulokseen että oli parempi vaihtaa Brigitan kanssa päikseen ajttevia. Niimpä minä jouduin hyvinkäyttäytyneen Jonnen kyydistä vaihtamaan Dexiin, joka lopulta pienen välienselvittelyn jälkeen suostui jopa liikkumaan eteen. Tunti meni Dexin osalta aika rauhallisesti ja lähinnä keskityin parhaani mukaan seuraamaan miten Jonnella sujui ja huutelemaan Birgitalle ohjeita tarpeen vaatiessa, mutta aina kun keskittymiseni herpaantui liiaksi huomasi Dex tietenkin ja keksi jonkin rasittavan jekun. Jonnen loppulämmöillä annoin Dexinkin hiukan päästellä energioitaan ja jäätiin vielä hetkeksi keskenämme kentälle puurtamaan, jotta saisi Dexikin tästä päivästä edes jotain irti.

22.8.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Päätin vähän lintsata Dexin kanssa ja viettää pitkästä aikaa rentoa iltapäivää. Koska keli oli mitä mainioin, hiippailimme hiljakseen maneesin ohi ja suoraan maastopoluille. Parin nuoren varsan kanssa vastaan tepasteleva tallimestari loi meihin hiukan paheksuvan katseen, mutta suupielessä oli havaittavissa hienoista, huvittunutta nykimistä. Käveltiin alkuunsa Dexin kanssa ihan hiljakseen pitkin metsäpolkuja, välillä ravailtiin ja otettiin muutenkin ihan rauhassa. Nousut olivat hyvää hyötyliikuntaa ponille näin vapaapäivänäkin, joskin ori alkaa olla jo niin hyvässä kunnossa että saisi vähän pulskistuakin. Kun saavuttiin pellonreunalle, tajusi Dex hetimmiten mitä oli seuraavaksi luvassa; tehtiin vielä tovi raviympyröitä pellon päädyssä ja kun annoin ensimmäiset laukka-avut, ampaisi ori liikkeelle kuin mikäkin formula! Dex oli käyttäytynyt koko lenkin varsin esimerkillisesti (täysin ymmärrettävää raskaan viikon jälkeen), mutta laukkapätkää varten se oli selvästi säästellyt. Nautittiin molemmat ihan suunnattomasti vauhdista ja kelistä ja siitä ettei tarvinnut välittää miten jalkansa maahan asetti - nyt oli meidän hetki yhteiseen irtiottoon tiukan treenauksen välillä!