Mossbank Satin Shambles

12.11.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Vihdoin meille Vuornaan saatiin Pusun seuraksi toinenkin minitamma! Olin ratketa liitoksistani kun Walnut Grove Shetlandsin tuontimarkkinoilla suloisten shetlanninponien keskellä kökötti täydellisen suloinen ilmestys - Tiu! Tamma lähti aivan muitta mutkitta meidän matkaan (melkein voisi sanoa että päähänpistona), mutta miniponia meille kuitenkin oli etsitty jo iät ja ajat. Mossbank Shetland Pony Studin kasvattama Tiu (tai virallisemmin kutsuttuna "Mossbank Satin Shambles") on hyvin kauniin voikonkirjavan värityksen omaava poni, jonka vanhemmat ovat kilpailleet valjakossa ja kiertäneet näyttelykehissä. Todennäköisesti vanhempien jalanjälkiä seuraillen aloitamme Tiun kanssa valmentautumaan ja laittautumaan valmiiksi näyttelykehiin - ties vaikka saataisiin tamma kantakirjaankin! Aivan aluksi tietenkin annamme ponineidin kotiutua uuteen karsinaansa ja hieromme tuttavutta tähän - tarvittaessa kipakkaankin - persoonaan!

9.5.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Ihanaa, Tiu on vihdoin kantavana meidän omasta orista Bay Leaf Toffeesta eli Tossusta ja varsa jätetään tänne meille Vuornaan! Huikeata saada vihdoin ikioma pikku-Tiu talliin. Tamma onkin pyöristynyt jo aikalailla ja liikuntaa ollaan harrastettu sen puitteissa. Tänään vielä lähdettiin rauhalliselle maastoköpöttelylle kärryiltä käsin, mutta taitaa olla viimeisiä kertoja ennen varsomista. Tiu oli aika energisellä päällä, mutta käveli kuitenkin nätisti koko matkan (todennäköisesti siitä syystä ettei se kovin railakkaasti enää jaksanut liikkua). Puolivälin paikkeilla, kun oli aika palailla takaisin kotiin, hyppäsin alas kärryiltä ja riisuin tammalta varusteet läheiseen riiheen. Annoin Tiun kävellä vapaana vierelläni ja poni tallusti rennosti kaula pitkällä ja korvat hörössä, se tuntui aivan nauttivan omasta olostaan. Kun päästiin tallille pääsi poni meidän oman hierojan käsittelyyn ja lopulta karsinassa seisoi silmät puoliummessa raukea ponitamma.

7.6.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Tänään lähdettiin Tiun kanssa treenailemaan vähän tarkkuusjuttuja ja tamma vaikutti aika vireältä valmennuksen alusta lähtien. Ohjastaja sai alkuverkkojen aikana jopa hiukan toppuutella Tiun menoa, mutta suht nopeasti poni siitä alkoi jo rauhoittuakin. Aloiteltiin varsinainen valmennus pujottelulla kartioita apuna käyttäen. Käynnissä harjoitus sujui helposti ja Tiu seurasi kuuliaisesti ohjastajansa apuja. Huolellista ja rauhallista työskentelyä, hyvä! Lyhensin hiukan kartioiden välimatkaa jotta kaksikolle saataisiin hiukan haastettakin. Edelleenkin valjakko toimi oikein hyvin, joten pidensin taas hiukan kartioiden väliä ja siirryttiin raviin. Kartioiden jälkeen tehtiin seuraavalla pitkällä sivulla käynnin kautta pysähdys ja peruutettiin viisi askelta, jonka jälkeen nostettiin käynnin kautta ravi. Ravipujottelu oli selkeästi heti paljon haasteellisempaa ja ohjastaja saikin aikansa kikkailla että sopiva vauhti löytyi. Alkuunsa Tiu eteni niin reipasta tahtia ettei ohjastaja saanut ponia millään ilveellä ajoissa käännettyä kartioiden välistä, vaan valjakko porskutti suoraan kartioiden ohi. Kehotin ohjastajaa valmistelemaan ravia huolellisemmin ja hakemaan oikeaa vauhtia ennen kartioille tuloa. Hetken kaksikko ravaili ympyrää ja kun vauhti oli paljon paremman oloista, kokeilivat he uudestaan. Tällä kertaa vain kaksi viimeistä kartioita jäi uupumaan, mutta toistojen kautta saatiin nekin lopulta mukaan. Tehtiin vielä laukassa yksinkertaisia ratoja kartioita apuna käyttäen. Alussa kärryt kaatoivat muutaman kartion kumoon, mutta kyllä se tämäkin harjoitus alkoi lopulta hienosti sujua!

12.7.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Omien käsiongelmieni johdosta sain tänäänkin tyytyä vain valmentajan osaan - sikäli ihan hauska juttu nähdä omat ponit toimessa muiden kanssa, mutta toki olisi aika oleellista päästä itsekin niiden kanssa treenaamaan. Tänään oli kuitenkin vuorossa meidän ihana tammamme Tiu, jonka kanssa valmistaudutaan kisakentille jo kovaa häkää! Tänään tehtäisiin suht simppeliä koulutreeniä. Tiu vaikutti alusta lähtien hiukan jähmeältä ja alkulämmittelyihin meni hiukan enemmän aikaa kuin oli suunniteltu. Lopulta sieltä alkoi kuitenkin kuoriutua meidän reipas valjakkoponi ja liike alkoi näyttää paljon paremmalta. Kun kunnon lämmöt oli saatu päälle, aloitettiin ympyröillä ja pysähdyksillä. Aluksi oli tarkoituksena tehdä suuri ympyrä, jonka alkaisi ja päättyisi samasta kohdasta ja jonka jälkeen noin kahden metrin kuluttua tehtiin hyvin valmisteltu pysähdys. Suuret ympyrät osoittautuivat hiukan hankaliksi ja alkuunsa tiet eivät lainkaan kohdanneet, mutta toisoilla ohjastajan silmä alkoi hiukan kehittyä tämänkin suhteen. Pysähdyksetkin olivat alkuunsa hyvin töksähtäviä ja Tiun jalata sojottivat vähän sinne sun tänne. Ohjeistin valmistelemaan pysähdystä huolellisemmin ja pitämään ponin muutenkin paremmin kuulolla avuille. Näillä neuvoilla saatiin aikaan paljon paremman näköinen pysähdys, jonka aikana Tiukin keskittyi vain oleelliseen. Liikkeellelähtö sujui hyvin. Jatkoimme tehtävää alkuunsa ympyröitä pienentäen ja lopussa siirryimme suorittamaan tehtävää ravissa. Tiu liikkui eteen niin aktiiviseen tahtiin, että ohjastaja sai tehdä hommia kieli keskellä suuta jotta ympyrät onnistuivat. Teimme vielä hetken aikaa kahdeksikkoa, jossa painotettiin etenkin asetuksia ja kunnollista suoristusta seuraavalle ympyrällä siirryttäessä. Laukkatyöskentelyyn ei tänään paneuduttu lainkaan, vaikka kaksikko saikin nostaa pitkillä sivuilla laukat molempiin suuntiin. Oikein onnistunut valmennus, josta viisaantuneena on hyvä lähteä treenaamaan ponia vielä lisää.

1.8.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Heinäkuussa Tiu sai toisen jälkeäisensä, terhakan tammavarsan Satin Sparkin, joka riemuksemme varattiin niinkin hienolle omistajalle kuin Wyatiin! Meillä on ollut ilo omistaa useita Wyatin kasvattamia poneja, mutta vuornalaisia ei olla vielä juurikaan saatu heille ängettyä. Kaunis mustankirjava varsa vaikuttaa aivan yhtä symppikseltä kuin emänsäkin, tosin kokoa odotetaan tulevan huomattavasti enemmän. Tiu on huolehtinut jälleen varsastaan aivan erinomaisesti ja ollaan ihan hurjan ylpeitä tästä pikkuponista! Tänään käytiin kaksikon kanssa kävelyretkellä hiukan lähimetsässä ja pelloilla. Tiu pääsi kärryjen eteen (täytyy jo kovaa häkää alka nostattaa tamman kuntoa) ja Satin Spark juoksi innokkaasti emänsä vierellä koko lenkin ajan. Tiulla on hurjasti energiaa vaikka huoli pienokaisesta selvästi himmaakin tamman tahtia. Pian aletaan jo valmistautumaan kaksikon vierottamiseen toisistaan, tällöin Tiun kanssa päästään sitten jo hiukan pidemmillekin lenkeille pikkuhiljaa.

18.10.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Eliel (Liia)
Kuultuani Liian aivan turhankin helposta etenemisestä miniponi Tiun kanssa lähinnä valmentajan roolissa, en voinut olla tunkematta paikan päälle varta vasten kaksikkoa valmentamaan (kiusaamaan). Minut nähdessäni Liia näytti heti hiukan paniikinomaiselta, mutta jatkoi silti Tiun kanssa lämmittelyä hyvään tahtiin. Vitsaillessani että seuraavaksi ohjastaja voisi siirtyä juoksemaan ponin vieressä, näytti Liian ilme pienen hetken syvästi järkyttyneeltä, ennen kuin hänkin pääsi kiinni vitsailuuni. Aloitimme kunnon lämpöjen jälkeen pujottelulla. Alkuunsa laitoin vain kolme kartiota, jotka kaksikko handlasikin ihan hyvin. Kun lisäsin kartioita ja välimatkat hiukan lyhenivät, alkoi hommassa tuntua selkeä yrityksen maku, jes! Liia ohjasi ponia kieli keskellä suuta, Tiu viskoi ärsyyntyneenä päätään ja kartiot pyörivät pitkin kenttää. Vähintään murtunut Liia kuunteli tarkasti ohjeistukseni, kiinnitti enemmän huomiota valmisteluun, asetukseen ja välimatkan arviointiin. Toisella yrityksellä harjoitus onnistui jo hiukan paremmin; alku meni hyvin, mutta sitten käännökset lähtivät taas turhan ajoissa ja kärry kaatoi kartiot. Yritysten (ja taas yritysten) jälkeen saimme aikaan oikein hyvän suortuksen, jota toki täytyy hioa vielä paljon, mutta tästä on loistava lähteä jatkamaan hommia. Työskenneltiin vielä hetki ravissa ja ympyröitä sekä peruutuksia tehden, jonka jälkeen olin jo sitä mieltä, että voitaisiin jatkaa seuraavalla kerralla. Olihan tässä pakertamista jo ollutkin!

19.10.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Eliel (Liia)
Muahhahhah, eilisen pujottelu-treenin jälkeen tänään onkin sitten luvassa lisää tarkkuusharjoituksia. Tuskainen Liia köpötteli Tiun kanssa taas valmiiksi kentällä, rentoon tahtiin lämmitellen. Kehoitin kaksikkoa liikkumaan jo heti alkuunsa hiukan napakammin eteen, niin saataisiin valmennus jo pian vauhtiinsa. Tiu teki työtä käskettyä ja lähti oikein mielellään kipittämään reippaammalla vauhdilla pitkin kenttää. Lämpöjen jälkeen alettiin treenailemaan mahdollisimman tarkkaa pysähdystä - kaksikon oli tarkoituksena pysähtyä tarkalleen osoitettuun paikkaan, pysyä aloillaan viisi sekuntia ja jatkaa reipasta käyntiä eteen. Ensimmäinen suoritus oli hyvä vain niiltä osin, että pysähdys kesti aika tarkalleen viisi sekuntia. Mitään kommentoimatta annoin kaksikon yrittää uudestaan, mutta lopputulos ei edelleenkään vakuuttanut. Pysähdys oli huonosti valmisteltu, töksähtävä, ponin jalat olivat sikin sokin ja se vilkuili ympärillen, liikkeellelähtö oli myös töksähtävä ja äkkinäinen. Liia kuunteli antamani kritiikin ja korjasi suoritusta parhaansa mukaan. Ohjeistin samalla ja lähes välittömästi kunnon valmistelulla ja huolellisuudella, oli pysähdys paljon kauniimpi. Siirryimme raviin ja treenasimme yksinkertaista koulurataa, mutta juuri oikea ajoitus oli tärkeässä roolissa. Harjoitus meni ihan hyvin, joten treenasimme vielä hetken kartioita aluksi käynnissä ja sitten ravissa. Eilisen opit olivat menneet hyvin perille, eikä tehtävä käynnissä tuottanut juurikaan ongelmia - päinvastoin, suoritus näytti oikein hallitulta ja hyvältä. Ravissa tuli taas omat ongelmansa eteen, mutta pienillä korjauksilla sekin lähti hienosti sujumaan, jes! (Tuulettelin vain salaa, ettei Liia näkisi hetkellistä riemuani.)

2.1.2017 - Valjakkovalmennus, valmentajana Eliel (Liia)
Päästiin taas pistämään vipinää Tiun ja Liian kinttuihin valmennuksen merkeissä - ja kukapa muukaan heitä nyt olisi saapunut piiskaamaan kuin tietenkin minä! Kaksikko oli päässyt edistymään ihan hurjasti tänä aikana. Tiu puhalsi hienosti yhteen hiileen heti alusta saakka ja kuunteli hyvin Liian apuja. Poni liikkui reippaasti ja nätisti eteen ja alkuverkat etenivät hyvin. Lämpöjen jälkeen lähdettiin maastoon treenaamaan maratonia, jossa keskityttiin aluksi esteiden pujotteluun. Käytössä eivät enää olleet kentän heppoisat kartiot, joten tarkkuutta täytyi löytyä roimasti. Ravissa kaksikko onnistui hyvin tehtävän kanssa, mutta ensimmäisellä laukkakerralla minuakin hiukan pääsi jännittämään. Tiulla oli laukassa turhan paljon vauhtia, mutta Liia onnistui kääntämään ponin pois ennen estettä. Kun vauhti oli sopiva, saatettiin yrittää taas uudelleen. Hyvällä ja hallitulla laukalla pujottelu onnistui oikein nappiin! Reitti jatkui loivan nousun kanssa, joka söi selkeästi ponilta voimia turhan nopean alun takia. Nousun jälkeen oli jo hyvä lähteä jäähdyttelemään väsynyttä ponia reippaassa käynnissä, mutta valmennus oli onnistunut nuorelta ponilta oikein hienosti!

1.4.2017 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Pitkästä aikaa alkoi olla jo niin suojaisa kevätkeli että päästiin treenaamaan poneja maastoon! Ensimmäisenä otettiin syyniin Tiu, joka puhkuikin intoa pitkän koulurupeaman jälkeen. Ohjastajalla oli täysi työ ja tohina saada poni pidettyä hyvässä vauhdissa, mutta alkulämpöjen aikana tamma alkoi vähitellen rauhoittua. Teimme runsaasti siirtymisiä ja paljon ympyröitä joiden avulla poni saatiinkin hyvin kuulolle ohjastajan avuille. Aloittelimme pienellä tarkkuustreenillä ensin kevyiden kartioiden kanssa, joista oli tarkoitus sitten vähitellen lähteä siirtymään suurempiin maastoesteisiin. Kartiot pysyivät hienosti aloillaan kun kärryt viuhahtelivat ohi; ohjastaja sai välillä kyllä olla kieli keskellä suuta kun Tiu olisi mielellään ottanu pari vähän isompaakin riskiä. Hienosti poni kuitenkin pysyi aisoissa ja jatkettiin isommille maastoesteille. Maasto oli hiukan epätasaista ja se loi omaa jännitettään tehtävään. Eipä Tiuta silti paljon epätasaisuus näyttänyt vaivaavan, vaan meno oli aivan yhtä huoletonta ja helpon näköistä kuin aina ennenkin, hienoa! Kun siirryimme vihdoin maratonin pariin, oli tamma saanut oikein hyvät lämmöt päälle ja turhat energiatkin purettua. Alku lähti valjakolta kuitenkin hiukan turhan reippaassa tahdissa ja hiukan kyllä jännitti miten loppuradan kävisi. Vesieste sai Tiun epäilemään pieneksi hetkeksi, mutta rohkeasti poni ylitti senkin ohjastajan kannustuksella! Loppusuoran nousussa poni alkoi hiukan hyytyä, mutta jaksoi silti koko radan moitteetta läpi! Huomautin ohjastajalle vielä vauhdinsäätelystä ja liian reippaasta tahdista radan alussa, mutta muuten suoritus oli ollut oikein mainio.

23.9.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Meidän vanhusponi Tiu varsoi kesäkuussa kolmannen varsansa. Hurjan komea kirjava poniori Furrypaws asustaa Ravenwood Ranchilla ja kasvaa ihan kohisten! Tiun kanssa suunnitelmissa olisi käydä vielä kääntymässä shetlanninponien omassa laatuarvostelussa, jonka jälkeen tammasta jätetään mahdollisesti vielä yksi varsa kotiin. Tiu on jo pitkään viettänyt kisaeläkettään ja kaikinpuolin rentoja päiviä lähinnä meidän nuorempien kisaponien seurana ja junioreiden opettajana. Kärryjen edessä Tiu käy vielä säännöllisesti ja ponista huomaa kyllä miten kovasti se puuhasta tykkää - ilmekin tuntuu aivan kirkastuvan jo pelkästään kärryjen ilmestyessä tamman näköpiiriin.