Pistacia

7.8.2012 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Lähes vuosi sitten meille muuttanut poninkoltiainen Bambi sai tänään itselleen uuden täsmälleen samankokoisen kaverin kun kirjava shettistamma Pistacia muutti talliin! Pistacia osui silmiini suomenhevosia kasvattavan tallin, Fiktion, kasvattimyynnistä. Viisivuotias tamma oli jo koulutettu ratsuksi ja valjakkoon, joten pääsisimme vähemmällä ainakin siinä suhteessa. Olihan se toki hölmöä hallia taaliin shetlanninponeja kun ne eivät edes kuulu kasvatusrotuihimme, mutku... Pistacia ainakin lähti riemulla meidän matkaan - se taisi kylläkin vain luulla pääsevänsä takaisin kesälaitumelle jolta kasvattaja oli ponit hetki sitten takaisin kuskannut. Vuornaan päästyämme olimme saaneet jo tovin kuunnella tylsistyneen ponitamman huomionhakuista kiljuntaa ja oli kyllä suuri helpotus päästä purkamaan äänekäs lasti tallin suojiin. Toki sama kiljunta jatkui vielä tallissakin kun poni ymmärsi että eihän tässä nyt taidetakaan mihinkään kesälaitumille päästä. Jäin pitämään ponille seuraa kunnes se alkoi rauhoittua ja malttoi tehdä hiukan tuttavuuttakin. Kyllä me tämän ponin kanssa varmasti hyvin toimeen tullaan!

9.9.2012 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Stacy on kotiutunut hyvin ja tamma kanssa päästäänkin jo muutaman viikon päästä ensimmäisiin kisoihin! Kasvattajakin on mielenkiinnolla seurannut meidän edistysmistä ja vaikuttaa oikein tyytyväiseltä. Tänään meillä oli vuorossa ihan vain rentouttava syysmaasto, johon lähdettiin kärryjen kanssa. Seuralaisena toimi tietysti Bambi, jonka kanssa Pistacia ei ole luonut herttaista ystävyyssuhdetta kuten alkuunsa toivoimme. Kunhan ponit piti tarpeeksi erillään toisistaan, tyytyivät ne vain mulkoilemaan toisiaan ilman sen kummempia kiukutteluja. Retki sujui oikein mukavasti - metsä oli niin kuiva, että saatoimme käydä ponien kanssa tekemässä muutaman pienen nousun polkuja pitkin. Stacy on erityisen tarkka jaloistaan, eikä se kompuroinut taaskaan kylä tippaakaan. Pellolla molemmat tammat tiesivät mitä luvassa oli ja laukka nousi kyllä niin sukkelaan, että hyvä kun selässä pysyi. Tallille palatessamme molemmat ponit olivat jo niin voipuneita, että olivat unohtaneet välisensä vihanpidonkin. Ehkä kunnon tehokkaalla väsytystaktiikalla näistä kahdesta saa vielä edes ihan hyvät tuttavukset.

13.11.2012 - Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Ollaan Stacyn kanssa käyty jo muutamia koulukisoja läpi ja yksi sijoituskin on ponin tilille ropissut. Menestys on kyllä ollut sen verran vaihetelevaa, että päätimme hiukan vielä hioa ponin taitoja ennen kisauran jatkoa. Tänään keskittyisimme etenkin asetuksiin ja reitteihin. Alkulämpöjen jälkeen pyysin ratsukkoa tekemään jokaisella kirjaimella aluksi ison ympyrän, joka kerta kerran jälkeen hiukan pienenee. Asetuksia lähdettiin hakemaan selkeällä liioittelulla. Kun ympyrä oli jo pienen pieni voltti, pyysin ratsastajaa seuraavaksi ohjaamaan Stacyn kahdeksikolle, jota tultiin alkuunsa käynnissä. Asetuksia haettiin taas ja kunnollinen suoristus toisella kahdeksikon ympyrälle siirryttäessä. Lisäsimme tehtävään vielä pysädykset aina merkistäni. Pysähdykset sujuivat ihan ok, mutta poni pysähtyi turhan töksähtäen ja sen jalat saattoivat vielä hiukan liikkua pysähdyksen jälkeenkin. Annoin ratsastajalle hiukan noottia huolellisemmasta valmistelusta ja jatkuvasta tuntumasta poniin, ettei se pääse ajattelemaan omiaan. Pysähdyksetkin alkoivat näyttää hiukan paremmilta, mutta niitä pitää treenata vielä lisää. Lopussa pyysin ratsukkoa nostamaan vielä laukat molempiin suuntiin pitkin uraa ja tsätä ilostuneena Pistacia teki pari ilopukkiakin. Hassu poni, jossa kyllä on potentiaalia kunhan saadaan se kaikki työstettyä esiin!

6.12.2013 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
En olekaan itse aiemmin ollut valmentajan roolissa kun on kyse valjakosta ja Stacysta, mutta on kyllä todella mielenkiintoista nähdä miten poni toimii. Ohjastaja oli tällä kertaa tietysti tammalle hiukan tuntemattomampi, mutta ainakin aiemmin he ovat kuulemma pelanneet ihan hyvin yksiin. Stacy oli reippaalla tuulella ja teputti eteen sen minkä kerkesi. Kehotin ohjastajaa tekemään heti alkuunsa reilusti ympyröitä ja pysähdyksiä, jotta saataisiin tammaa paremmin kuulolle. Pysähdykset sujuivat alkuunsa aika karmaisevasti, kun ponineiti ei millään olisi tahtonut seisahtua hetkeksikään. Ohjastaja oli tiukkana ja sai kuin saikin tamman lopulta välillä myös pysähtymään. Aloittelimme siirtymisillä käynnin ja ravin välillä. Tehtävä sujui hyvin ja Stacy kuunteli hienosti ohjastajaa saadessaan vihdoin jotain muutakin tekemistä kuin pysähtelyt ja mälstä ympyrät. Jatkoimme tehtävää niin, että käyntiaskeleet tuli laskea aluksi kymmeneen ennen raviin siirtymistä ja sitten joka toisella kerralla kuuteen ja joka toisella kahdeksaan. Askelten laskeminen osoittautui haastavaksi, mutta pienten hapuilujen jälkeen tämäkin tehtävä lähti lopulta rullaamaan, hienoa! Laukkaan ei tänään sen suuremmin lähdettäisi puuttumaan, mutta siirryimme hiukan ravityöskentelyn pariin, jossa luvassa olisi temponlisäyksiä. Stacy lisäsi riemuissaan, mutta suoritus olikin sitten lähinnä kaoottista juoksemista kun ohjastaja ei pitänyt tammaan kunnon tuntumaa. Muistutin ohjastajaa että nyt oli kyseessä kyllä todella energinen poni, joka käyttäisi kaikki tilaisuudet hyväkseen, joten kunnon tuntuma oli aina hyvä pitää. Uudemmalla yrityksellä lisäykset sujuivat ja paremmin ja toistojen kautta oikein nätisti. Päätimme lopetella valmennuksen tähän ja väsynyt poni sekä ohjastaja pääsivät tekemään loppuverkkojaan.

17.11.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Marraskuu alkaa olemaan jo hiukan yli puolivälin ja kelit ovat viilenneet aivan hetkessä! Onneksi meidän shettikset ja suokit kyllä pärjäävät kelissä kuin kelissä pitkän karvansa ansiosta, mutta jokunen viikko sitten varsonut Pistacia ja sen pikkuinen orivarsa Be a Bee eli Pepe kyllä viettävät suurimma osan ajastaan sisällä. Päivällä ponit pääsevät tietysti tarhaan ulkoilemaan, mutta säästä ja Pepen lämmönsiedosta riippuen. Toki varsalle puetaan aina pieni loimi päälle kun pakkanen paukkuu oikein kovaa. Pistacia on osoittautunut ihanaksi äidiksi; se huolehtii varsastaan herkeämättä ja alkuunsa se oli turhankin ärhäkkä varsan suhteen. Eläinlääkäriä tamma ei meinannut aluksi päästää millään varsan lähelle, mutta lopulta se myöntyi yhä hiukan epävarmasti pälyillen. Tänään, kun pakkaslukemat eivät olleet vielä kirineet niin korkealle kuin muina päivinä, päätimme lähteä kaksikon kanssa pienelle kävelylle. Satulan sijaan puin Stacyn selkään lämpimän viltin ja varsa sai juosta irrallaan rinnalla. Paju tuli toki varmuuden vuoksi meidän mukaan kävellen siltä varalta että varsa keksisi jotain hölmöä. Käveltiin rauhallisesti lumisissa maisemissa ja hiukan ravailtiinkin korkeassa hangessa hölkkäävän Pajun kiusaksi. Stacy oli todella innoissaan, mutta malttoi silti käyttäytyä oikein maltillisesti. Tallille palattuamme etenkin Pepe oli niin väsynyt että rojahti lähes samantien karsinassa nukkumaan, mutta Stacylla olisi vielä riittänyt energiaa vaikka mihin. Harjailin Stacyn ja hieroin hiukan sen selkää, jonka jälkeen jätin ponit rauhoittumaan karsinaansa.