Thunder Bluff

24.7.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Vuornan shettispuolella on ollut jonkin aikaa jo melko hiljaista. Uusia varsoja tai poneja ei talliin ole tullut, vaan keskitytty on lähinnä nykyisten ponien kilpailuttamiseen ja valmentamiseen. Nyt kevään korvalla on kuitenkin oiva aika hakea talliin hiukan uutta energiaa ja tänään talliin muuttivatkin kaksi samalta kasvattajalta olevaa shettistä Thunder Buff eli Tumppu ja Pink Ruby Lily eli Rulla. Molemmat poneista ovat standard-kokoisia, vaikka isät ovatkin miniponeja. Tumpussa toki on jotain miniponimaista hellyyttävyyttä ulkokuoressakin, mutta etenkin luonteellaan tämä poni kyllä häikäisee! Ori on hiukan jo kisaillutkin kasvattajansa kanssa koulussa ja valjakossa, mutta meillä Tumppu pääsee keräämään kasaan uupuvat sijoitukset laatuarvosteluita varten. Vielä ponin kanssa ei luokkavoittoja ole kerätty, mutta menestys on muuten ollut oikein imartelevaa ja useampi kakkos- ja kolmossija Tumpulta löytyy. Innolla aletaan odottelemaan ponien kotiutumista ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan näiden karvapallojen kanssa!

15.8.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Jännitti niin että lahkeet tutisi; tänään oli ensimmäinen ratsastuskerta Tumpun kanssa, eikä minua juurikaan helpottanut tieto siitä että ratsastuskentän reunalle kerääntyi koko talliväki tuijottamaan. Taluttaessani suloista pikkuoria kentälle, kerkesin käydä kaikki kauhukuvitelmat pääni lävitse ja selkään noustessani olin jo ihan valmis karkaamaan koko tilanteesta. Alkukäynnit sujuivat ihan hyvin, ori kulki energisesti ja vaikka se vaikutti melko epäileväiseltä, kuunteli apujani hyvin. Ravissa ongelmat sitten vasta alkoivat; minulla oli ihan älyttömiä vaikeuksia istua orin liikkeissä ja alkuunsa meno näytti varmasti aivan kammottavalta. Tumppu huomasi epämukavuuteni ja sinkoili sinne tänne mihin sattui. Kaikki oli aivan kamalaa ja turhautumiseni niin suuri että olisi tehnyt mieli hypätä selästä alas. Tallimestari hyppäsi hätiin ja ehdotti että voisi hetkeksi ottaa meidät liinaan ravaamaan niin voisin rauhassa totutella Tumpun askeliin. Sehän sopi ja samalla ori sai myös energiaansa purettua. Pikkuhiljaa meno alkoi tuntua paremmalta ja kun jatkettiin uraa pitkin itsenäisesti, ei istuminen sentään ollut enää se suurin ongelma. Ori liikkui kyllä kuin mikäkin hirvi eikä kauniista etenemisestä ollut puhettakaan, mutta ainakin oma oloni alkoi rauhoittua ja sain kauhun sijaan uutta päättäväisyyttä saada homma toimimaan tämänkin ponin kanssa!

2.9.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Manta (Liia)
Tänään meille saapui Vuornasta valmennettavaksi pari shetlanninponia joista toiseen, Tumppu nimiseen oriin olin jo aiemmin ehtinyt tutustua. Etenkin Liian ja Tumpun ensimmäinen yhteinen ratsastuskerta on palanut mieleeni kirkkaasti ja jännitti kyllä melkolailla että mikä tänä päivänä olisi kaksikolla meininki. Lauantaiaamuna aloiteltiin jo varhain, edellisenä päivänä oltiin ponien kanssa tutustuttu tiloihin ja tehty hyvää väsytystreeniä etenkin Tumpun kanssa ja taktiikka oli selvästi toiminut; kentällä asteli huomattavasti eilistä rauhallisempi ratsu, joka energisyydestään huolimatta jaksoi kuitenkin kuunnella ratsastajaansa hyvin ja keskittyi muuhunkin kuin päättömään koheltamiseen. Alkulämmöillä tehtiin reippaasti asetuksia ja taivutuksia, koottiin askelta ja tehtiin reilusti siirtymisiä. Tumppu liikkui hyvin eteen ja sopivalla energialla, hienoa! Tehtiin väliin muutamat laukannostot jotka nekin sujuivat varsin kauniisti; ori liikkui kivasti eteen ja kuunteli edelleenkin ratsastajaansa. Varsinaiseen treeniosioon kuului tänään siirtymiset pysähdyksestä suoraan raviin ja toisinpäin. Harjoitus sujui kuin oppikirjasta konsanaan pysähdysten osalta, mutta siirtymisissä tuntui olevan alkuunsa pientä häikkää. Liia sai hakea parempaa tuntumaa oriin jonkin aikaa kunnes kunnolla tuettuna tehtävä alkoi sujua paljon parempaan malliin. Kun saatiin lopulta hiottua orista oikein hienoja suorituksia, siirryttiin vielä treenaamaan pikaisesti laukkaympyröitä, jotka sujuivat aivan mallikkaasti! Lopputunnista edessäni ravasi oikein tyytyväinen ja uupunut kaksikko, joka oli kyllä kehunsa ansainnut ainakin tämän valmennuksen osalta!

3.9.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Manta (Liia)
Tänään ryhdyttiin alkulämpöjen jälkeen hommiin ratsukolle eilisenkin jälkeen varsin tutuissa merkeissä. Ensin treenasimme siirtymisiä käynti - pysähdys - peruutus ja myöhemmin käynti vaihtui raviin. Harjoitus sujui ongelmitta ratsukolta ja pysähdys oli jälleen virheetön. Tämän harjoituksen jälkeen siirryttiin kokoamaan ja lisäämään ravissa ja treenattiin myös ympyröillä ja kiemuraurilla reippaita asetuksia. Tehtävä sujui tasaisesti ja varmasti, mutta ohjeistin Liia rohkeasti pyytämään Tumpulta vielä reippaammin taivutusta. Tämä veikin liikkeet tavallaan aivan uuteen ulottuvuuteen ja selvästi jopa ratsukko huomasi kuinka positiivisesti ohjeistus oli vaikuttanut. Pistettiin ratsukkoon välillä hiukan vauhtia uusien lisäysten ja lyhyiden laukkatehtävien parissa. Varsinainen laukkaharjoitus liittyi kolmikaariseen kiemurauraan, jolla oli tarkoituksena tulla kaksi kaarta myötälaukkaa ja yksi vastalaukkaa. Suoritus oli helppoa ja hallittua, puutuin lähinnä ratsastajan apujen eleettömyyteen ja reittien säilymiseen.Ttreenattiin vielä siirtymiä suoraan käynnistä ja pysähdyksestä laukkaan. Pysähdyksestä nostettu laukka oli Tumpulle alkuunsa ihan turhan riemukas juttu, ja ori meinasi jatkuvasti ampaista liikkeelle kuin tykinsuusta. Kehotin Liiaa napakampiin apuihin, jotka menivät läpi yllättävän helposti. Pitkän puurtamisemma jälkeen annoin kaksiolle vihdoin luvan siirtyä loppuverkoille samalla hiukan keskustellen päivien valmennuksesista.

11.9.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Tumppu on jo liittynyt meidän "vanhojen ja tuttujen ponien jengiin", vaikka yksi uusimmista tulokkaista se edelleen on. Orin kanssa ollaan treenattu jo paljon niin kärryiltä kuin selästäkin käsin ja vaikka orissa on vielä kosolti nuoruuden huumaa ja haastavuutta jäljellä, sujuvat hommat melko näppärästi Tumpun ystävällisen ja nöyrän luonteen turvin. Melko kärsimättömäksi tapaukseksi Tumppu on kyllä paljastunut ja tällaisina hetkinä ksäittelijän hermot ovat koitolla. Rauhallisella käyttäytymisellä orin kanssa pärjää kuitenkin hyvin. Aamuruokinnan aikaan Tumppu on omaksunut nopeasti melko huonoja käytöstapoja ja se paukuttaa karsinansa seinää kunnes ruoat ovat naaman edessä. Toivottavasti näistä tavoista päästään vielä eroon - muutkin hevoset tuntuvat hermostuvan Tumpun kolistelusta ja pyörimisestä. Ja eniten pelottaa että ori tartuttaa muihinkin nuoriin poneihin huonot tapansa. Kaikenkaikkiaan Tumpusta on kyllä melko kovalla kohinalla kuitenkin tulossa yksi suosikkihevosistani!

20.9.2015 - Valjakkovalmennus, valmentajana Manta (Liia)
Nyt pääsin vaihteen vuoksi valmentamaan rölliponi Tumppua valjakon parissa! Edellisestä valjakkovalmennuksesta oli vierähtänyt jo reipas tovi aikaa, mutta tartuin tilaisuuteen suurella mielenkiinnolla. Tumppu eteni yhtä reippaasti kärryjenkin edessä kuin ratsailta, ohjastaja joutui heti alkulämpöjenkin aikana hiukan hillitsemään ponin kaahotusta, mutta pikkuhiljaa ori asettui ja ryhtyi työskentelemään. Treenattiin aluksi pelkästään käynnissä siirtymisiä pysähdys - peruutus - käynti, joka sujui oikein nätisti. Muutettiin käynti raviin, eikä harjoitus edelleenkään tuottanut pienintäkään ongelmaa. Volttien ja ympyröiden jälkeen nostettiin nopeat laukat suuntaansa ja siirryttiin päivän varsinaisen harjoituksen eli laukkakahdeksikon pariin. Tumpulla oli tapana oikoa reiteissä mikäli ohjastaja ei ollut jatkuvasti tarkkana, joten tämä harjoitus tuli varmasti suureen tarpeeseen. Haettiin uralla sopiva vauhti, jonka jälkeen lähdettiin suorittamaan kahdeksikkoa. Vauhti pysyi hyvänä, toiselle puoliskolle siirryttäessä vaihdettiin laukkaa käynnin kautta ja toiselle ympyrällä siirryttäessä reitti pysyi oikein hyvänä. Poni ei päässyt oikomaan eikä kaahottamaan - hienoa! Toistettiin harjoitus muutamia kertoja, jonka jälkeen treenattiin vielä alkutunnista tekemiämme siitymisiä, joihin lisättiin askelten laskemisia mukaan - tämä olikin ohjastajalle varsin tarpellinen harjoitus! Tältä päivältä päätettiin alkaa lopettelemaan, seuraava valmennuskerta häämöttääkin jo ihan näköpiirissä!

3.10.2015 - Valjakkovalmennus, valmentajana Manta (Liia)
Olipa mukava päästä taas valmentamaan Tumppua ohjastajineen valjakossa! Tänään keskityttiin lähinnä tarkkuusajoon, joten alkulämmötkin otettiin sen mukaisesti taivuttamalla ponia kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin. Hienosti kaikki näytti menevän ja kaksikko oli selvästi harjoitellut ahkerasti yhdessä edellisenkin valmennuksen jälkeen. Siirryttiin heti varsinaisen valmennuksen alettua treenaamaan kaikkein hankalinta, eli siltaa. Reitti täytyi valita huolellisesti jotta kärryt sujahtivat helposti sillan yli ja valjakko onnistuikin tässä oikein hienosti. Tumpulla oli vauhtia aluksi vähän turhankin paljon päällä, joten huomautin ohjastajalle että pieni jarruttelu olisi suotavaa. Sillan jälkeen treenattiin kartioiden välitse pujottelua sekä ravissa että laukassa. Ravissa soritus oli irheetön, laukassa ensimmäisellä kerralla kärryt menivät turhan läheltä kartioita vaikka ne pystyssä pysyivätkin. Ohjastaja sai ottaa paremman tuntuman Tumppuun, jotta käännökset sujuivat nätimmin ja tällä korjauksella suoritus parani heti hurjasti! Kellotin valjakon aikaa pujottelussa ja pienoista hidastumista oli edellisiin aikoihin verrattuna havaittavissa, mutta pistettiin se pitkän valmennuksen piikkiin. Seuraavalla kerralla voidaan sitten lähteä kellottamaan heti alusta lähtien ja tarkemmin paneutumaan siihenkin.

9.2.2016 - Valjakkovalmennus, valmentajana Liia
Täytyy myöntää että edessä häämöttävä Tumpun ja Lolan valjakkovalmennus epäilytti. Ja suuresti. Paju oli vaatinut, että yksi meidän uusimmista poniratsastajista pääsisi treenaamaan nimenomaan Tumpun kanssa ennen muihin poneihin siirtymistä ja vaikka Tumppu onkin mukava ajettava, niin se osaa kyllä testata ja kovaa uusia ohjastajiaan. Maneesissa kaksikko jo porhalsi, Tumppu näytti melko epäileväiseltä ja heilutteli päätään mielenosoituksellisesti aina kun Lola antoi sille apuja. Yritin olla huomioimatta poniorin epäluuloa ja pyysin kaksikkoa aloittamaan kunnon volteilla ja reippaalla ravilla. Tumppu hypähti eteen, ravasi ainakin reippaasti ja pisti hiukan hanttiin, mutta kaikkien kummastukseksi poni päättikin että uusi ohjastaja oli ihan mieluisa, sillä parin kierroksen jälkeen ori asettui ja ryhtyi kuuntelemaan Lolaa ihan tosissaan. Kehuin ohjastajaa ja kehotin pitämään saman mallin - sekavat ja epävarmat avut saisivat Tumpun varmasti käyttäytymään kuin mikäkin uhmakas pikkuponi. Valmennus sujui jatkuvasti aina vain paremmin ja paremmin; kaksikko kävi yhteen loistavasti ja Tumppu liikkui kuuliaisesti.Lisäykset ja kokoamiset menivät nätisti, laukka sujui ilman mitään isoja kahakoita ja reitit pysyivät siisteinä. Tumppu pääsi nyt kyllä häikäisemään koko porukan vaikka valmennus pidettiinkin ihan perusjutuissa. Lola sai lopputunnista kehua ponia oikein kunnolla ja tallilla Tumppu sai palkinnoksi vielä mehevän porkkanan!

1.8.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Tumpun kanssa ensimmäinen yhteinen vuosi on mennyt lähinnä kisatessa ja treenatessa. Orilla on jo muutama sijoitus kerättynä, mutta vielä on herran kanssa pitkä matka tarvottavana; niin hienosukuinen shetlanninponi on kyseessä, ettei tämän karvapallon potentiaalia voi olla esittelemättä kisakentillä! Ensimmäinen jälkeläinenkin Tumpusta syntyi lokakuussa, toinen varsa on jo pidempään kutkuttanut jossain takaraivossa ja sopivaa tammaa onkin jo alustavasti silmäilty. Muutoin Tumpun kanssa arki sujuu suht mukavasti. Melkoinen jekuttaja ori osaa edelleenkin olla sille päälle sattuessaan, mutta tutustumisen myötä kiukuttelut ovat jääneet enimmäkseen hiukan vieraampien käsittelijöiden harteille. Treeneissä ollaan menty eteenpäin ja kovaa, eikä Tumpussa kyllä enää kovinkaan paljoa korjailtavaa ole; alamme ihan tosissaan olemaan valmiita valtaamaan kisakenttiä!

2.6.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Muutama päivä sitten syntyi Tumpun ensimmäinen tammajälkeläinen, Vuornan Titia! Varsa näyttää ulkoisesti ihan hurjan paljon kirjavalta emältään, mutta eiköhän myös Tumppu ole ominaisuuksiaan varsaan saanut ängettyä. Kesä on mennyt lähinnä laiskottelun merkeissä - ainakin Tumpulla! Muiden ponien kanssa on kyllä pakerrettu kovallakin tahdilla, mutta meidän kisanneet veteraanit ovat saaneet pitää lomaa koko kevään ja kesän. Huvikseen on silti vielä hiukan muisteltu vanhoja juttuja ja tehty rentoja maastoretkiä. Olen varma että ainakin Tumppu odottaa innolla syksyä ja viileämpiä kelejä - kesäpaahteessa muhvia poniori on nimittäin käyttäytynyt kummallisen raukeasti jo pitkän aikaa. Tänään kävimme orin kanssa pitkällä maastolenkillä hiukan irrottelemassa ja täytyy sanoa, että kumpikin meistä nautti ihan täysin rinnoin! Alkulenkki taittui läheisissä metsissä samoillen ja pienen lepotuokion jälkeen suuntasimme suurelle aukealle hiukan lämppäilemään alkuunsa ravissa, jonka jälkeen laukattiin pidemmän matkaa. Tumppu oli aivan riemusta soikeana päästessään irrottelemaan ja alkuunsa ponia saikin pidätellä ihan toden teolla ettei vauhti olisi karannut ihan tolkuttomuuksiin. Laukan jälkeen hyppäsimme vielä parin vastaantulleen puunrungon yli ja vauhdista hullaantuneina täytyy sanoa että kummastakin pelkkä ravi ja sen jälkeen käynti tuntui yhdeltä matelulta. Saatiin kuitenkin oikein hyvä lenkki aikaiseksi ja illan tullen olin Tumpunkin hyvä käpertyä karsinan nurkkaan nokosille.