Nokkela Nuotiopulla

KTK-III, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I & YLA2

Virallinen nimi: Nokkela Nuotiopulla, "Pulla" Syntynyt: 21.02.2016 (8v. 21.03.2017)
Rek.nro: VH16-018-0716 Rotu & sukupuoli: Suomenpienhevonen, tamma
Säkäkorkeus: 146 cm Väritys: Punaruunikko
Kasvattaja: Susiraja Omistaja: Liia VRL-11284 & Vuorna
Painotus ja taso: Yleis, helppo A, 100 cm Saavutukset: KTK-III, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I & YLA2

This Mini Bun is pretty much the cutest little plushy ever made!

Pulla on meidän ensimmäinen oma susirajalainen ja saimme ponipahasen varattua meille jo ennen sen syntymää. Varsan syntymän odottelu oli tietenkin aivan liian tuskaisen mälsää ja hidasta aikaa, mutta jälkikäteen olen pohtinut että maailmankaikkeus kenties teki sen tarkoituksella - Pullan muuttopäivän jälkeen nimittäin aika tamman kanssa on juossut kuin siivillä (aivan kuten tamma itsekin).

Pulla on tullut vanhempiinsa energisyytensä ja itsepäisyyden osin. Vaikka tamma usein tietää tarkalleen mitä tahtoo ja pyrkii myöskin kaikin tavoin toteuttamaan itseään juuri haluammallaan tavalla, ei kyseessä kuitenkaan ole mikään aivan mahdottoman hankala käsiteltävä. Pulla antaa aina jossain vaiheessa myöten käsittelijälleen ja tuttujen tyyppien kanssa se useimmiten jo tietääkin olla ryttyilemättä (ainakaan niin kovin paljoa). Tekemistä ja virikkeitä poni kaipaa aivan valtavasti ja tylsistyneenä neiti ei todellakaan ole mitään mieltäylentävää seuraa. Vaikka Pullassa onkin omat kepulikonstinsa ja jipponsa on se kuitenkin pohjimmiltaan varsin lempeä ja ystävällinen kaveri - tosin tämän puolen löytäminen vaatii hiukan enemmän ymmärrystä ja tutustumista.

Sinä päivänä kun ikkunan takaa aukeaa Suomelle varsin ominainen sateinan ja tuulinen keli, voi olla varma että Pulla odottaa tarhassaan naama rullalla. Tammasta muuttuu huonolla kelillä oikea draamakuningatar, eikä se käyttäydy lainkaan ylevien kansallisratsujen tapaan. Talliin on tietysti kova kiire päästä, mutta sen jälkeen ulos ei tee yhtään mieli lähteä. Jos edessä on treenipäivä, niin kentällä työskentely kannattaa suosiolla unohtaa; Pulla mököttää ja on säikähtelevinään pienintäkin tuulenvirettä, eikä asiaa juurikaan helpota niskaan tihkuttava kylmä sade joka saa ponin entistä kärttyisemmäksi. Karsinassa tamma käyttäytyy yleensä ihan hyvin. Uudet käsittelijät Pulla saattaa aikansa ratoksi testata tai raastaa heidän hermonsa riekaleiksi, mutta tuttujen naamojen kanssa poni osaa jo pitää jekkuilut minimissään.
Varustamisen ajaksi Pulla kannattaa kyllä ehdottomasti sitoa kiinni, sillä jo pelkkä satulan ilmaantuminen tamman näköpiiriin saa sen innostumaan. Lenkkeily ja treenaus ovat tietysti varsin lähellä energisen tamman sydäntä, joten mitä nopeammin päästään lähtemään niin sen parempi! Kaiken hyörimisen ja pyörimisen keskellä ollaan näin myöhemmässä vaiheessa Pajun kanssa tuumattu että olisihan se kai ollut ihan hyvä keskittyä nuorempana tapakoulutukseen paremmin tältäkin osin. No, kyllähän sitä ponista täytyy persoonaakin löytyä!

Pienstä ja sirosta ulkomuodostaan huolimatta Pulla osaa halutessaan muuttua todella raskaaksi ratsastettavaksi. Ikävä keli ja turhan kovat tai liian epäselkeät avut ovat melko varmoja ärsykkeitä saada tamma kiukustumaan ja kieltäytymään minkäänasteisesta yhteistyöstä. Parhaimmillaan Pulla on yhteistyönhaluinen ja reipas ratsu, joka suorittaa koulukenttien kiekurat motivoituneesti ja reippaasti. Tähän vaaditaan kuitenkin ratsastajaltakin osansa juurikin oikeanlaisen työskentelyn, tarkkuuden ja määrätietoisuuden kera. Jos ratsastajalla ja ratsulla eivät hommat pelitä yksiin, on tunnista turha odottaa suurta menestystä. Pulla työskentelee parhaimmillaan ravissa ja käynnissä; sillä on nätti askel ja vauhti on helppoa ylläpitää. Laukkatyöskentelyyn ratsastajan tukea vaaditaan hiukan enemmän etenkin vauhdinsäätelyn osalta.

Rataesteillä Pulla pistää isomman vaihteen silmään ja se vaatiikin ratsastajakseen kokeneempaa henkilöä, joka kykenee pitämään tamman vauhdin tasaisena ja samalla suorituksen mahdollisimman siistinä. Pullalla on hyvä hyppytyyli, mutta se ei juurikaan malta käyttää päätään, joten ratsastajan vastuulle jää suorituksessa iso osa. Parhaimmillaan Pulla on nopeissa radoissa ja tiukoissa käännöksissä. Pidemmillä radoilla on pidettävä huoli ettei vauhti heti alusta saakka ole liian reipasta.

Kisatilanteet eivät Pullaa paljon jännitä, vaan se tekee kisasuoriukset kuten kotonakin. Toki uusi paikka ja uudet hevoset saattavat lämmitellessä kiinnostaa hitusen enemmän, mutta viimeistään kisaradalla muut häiriötekijät unohtuvat ja suoritus on päälimmäisenä mielessä.

SUKUTAULU & JÄLKELÄISET

i. Hesperi Hesekiel
Suomenhevonen, 155 cm, tprt
KTK-III, ERJ-I, KRJ-I, SLA-I, YLA2, Jälk. C
ii. Hesper
Suomenhevonen, 158 cm, prt
iii. Herkko
iie. Reilu Riina
ie. Jesemiina
Suomenhevonen, 155 cm, prt
iei. Jeremiias
iee. Kalla
e. Mananlieska
Suomenpienhevonen, 142 cm, prn
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I, Jälk. C
ei. Mainen Miete
Suomenpienhevonen, 142 cm, tprt
eii. Ehtoon Aatos
eie. Tähtijälki
ee. Tuonentuli
Suomenpienhevonen, 144 cm, klm
eei. Nuotioroihu
eee. Toiselpuolel

II ♡ Hesper, punarautias, 158cm korkea ori kasvatettiin ravuriksi, mutta se ei ollut mitenkään erityisen ravurityyppinen. Sillä oli ryhdikäs, vankka runko, leveä kaareva kaula, matala säkä ja loiva lautanen. Etujaloissa oli hyvin lievää sapelisuutta ja takajaloissa aavistus pihtikinttuisuutta, mutta kokonaisuudessaan Hesper oli varsin hyvännäköinen, ryhdikäs, komea ja korrekti hevonen. Käynnissä oli hyvä yliastunta, ravi oli tahdikasta, pitkää ja irtonaista, laukka hieman etupainoista, mutta tahdikasta. Hesper juoksi koelähdön läpi ensimmäisellä yrityksellä ja sen perästä se ravasi kilpaa kolme kautta. Menestys jäi kuitenkin vaatimattomaksi ja ori myytiin ratsukäyttöön, jossa sen huomattiin olevan huomattavasti kapasiteetikkaampi. Kärsivällisellä koulutuksella uuden omistajansa ja ammattiratsuttajan voimin Hesper kipusi kouluratsastuksessa avoimiin vaativa B -luokkiin. Aluetasolla sillä kilpailtiin metriä puhtain radoin, mutta esteratsastajan muutettua paikkakunnalta ori siirtyi 80cm luokkiin, kun omistaja ei uskaltanut hypätä isompia. Hesper kantakirjattiin mahdollisimman pian ratsusuunnalle, jolloin se sai kolmannen palkinnon, myöhemmin palkintoa korotettiin kisatulosten perusteella ykköseen. Hyväluonteinen, energinen ori oli kaikkien tuttujensa suosikki niin käsitellen kuin ratsunakin. Sukunsa ja kilpauransa vuoksi Hesperiä käytettiin monentyyppiselle tammalle ja se jättikin 50 varsaa, joista noin parikymmentä se teki ravureiksi. Orin jälkeläiset perivät isältään vankan rakenteen, hyvän liikkeen ja se jätti tilaa tamman periyttäjänkyvyille. Ravurivarsat ovatkin juosseet vähintään kelvollisesti, ratsukäytössä olevista varsoista suurin osa kilpailee noin helppoa A:ta ja metriä, taso heittelee niin helpompaan kuin vaikeampaankin jonkin verran.
III ♡ Herkko oli tummanrautias, 159cm korkea ravuriori. Kaitarunkoinen, kevyt, mutta hyväntyyppinen ori, jolla oli kaareva kaula, laskeva lautanen ja hieman painunut selkä, etuset hieman sapelissa, mutta takajalat hyväasentoiset. Herkon liikkeet olivat matalat, mutta matkaavoittavat ja sen ravi edusti voimakkaasti ravurille toivottavaa ravia. Luonteeltaan ori oli energinen, mutta itsepäinen (ilkeimmät sanoivat, että luupäinen), karjas ja vaikea käsitellä, mutta radoilla sen kisapää ja voitontahto olivat todella kovat. Ketään ei yllättänytkään, että Herkko debytoi radoilla todella kovalla ajalla ja juoksi ikäluokkansa kovimpia aikoja, sekä paukutti runsaasti totosijoja niin tavallisista lähdöistä kuin ikäluokkalähdöistäkin. Mitä useamman kauden ori juoksi, sen suositumpi nimi se alkoi olla veikkauslistojen ykkösenä, ja Herkko harvemmin tuotti pettymystä. Ravimaailman kirkkaimpaan, nopeimpaan kärkeen se ei yltänyt, mutta oria pidettiin laajasti oman ikäluokkansa parhaimmistona. Elämässään noin sata lähtöä juossut Herkko voitti niistä noin kolmasosan, ja ylsi totosijoille noin puolessa lähdöistä. Ennätys ja voittosumma olisivat riittäneet ykköseen, mutta pisteriviin eksynyt kavioiden vitonen laski palkinnon kakkoseen. Herkko oli erittäin suosittu jalostusori etenkin ensimmäisenä kautenaan, jolloin se sai heti 40 tammaa. Tulevina vuosina ryntäys laski hieman, jälkeläismäärä jäi kokonaisuudessaan noin sataan. Herkko periytti pääasiassa hyvää vauhtiaan (floppejakin tuli), rakennettaan heikosti (sapelietuset valitettavasti löytyivät melkein kaikilta) ja energistä luonnettaan. Osa varsoista päätyi ratsastuskäyttöön ja kaikille näille oli yhteistä hyvä kapasiteetti estepuolella tamman kapasiteetista riippumatta, liike ja koulupuolen taso taas riippuivat tammasta.
IIE ♡ Reilu Riina, 151cm kaunis vaaleanraudikko oli erittäin hyvällä tamma- ja rotuleimalla varustettu vankemmantyyppinen suomenhevonen. Leveä kaula, hyvä säkä ja selkä, kantava lanne, hyvät etujalat ja pihtiset takajalat olivat sen rakenteen näkyvimpiä ominaisuuksia, mutta moni vain tyytyi kehumaan sitä, sillä Reilun Riinan kauneutta ja silmien lempeää ilmettä ei voinut kukaan kiistää. Käynti oli lyhyttä ja hieman kiireistä, mutta ravi sen sijaan oli tahdikasta, irtonaista, elastista, letkeää, ja oikeastaan enemmän ratsulle kuin ravurille toivottavaa. Vaikka sukunsa puolesta tammasta toivottiin ravuria, se tyydyttiin jättämään kotiin varsoja pyöräyttelemään erinomaisen sukunsa vuoksi. Reilu Riina toimi siinä sivussa toki kevyessä ajossa ja kylläpä sillä ratsastettiinkin, mutta pääasiassa sen tehtävä oli olla kantavana ja varsoa keväisin. Luonteeltaan tamma oli yllättävän pahansisuinen niin kauniiksi ja lempeän näköiseksi otukseksi, mutta ilkeä se ei missään tapauksessa ollut. Lähinnä kiimassa kiukkuinen, ja kovasta käsittelystä nokkiinsa ottava omanarvontuntoinen rouva, joka kasvatti varsansa erinomaisiksi hevoskansalaisiksi. Reilu Riina teki yksitoista varsaa ravioreista, joista suurin osa menestyi radoilla erinomaisesti. Kaksi näistä peri heikomman orin vuoksi emänsä ratsunravin eikä vauhti riittänyt radoille. Luonteeltaan kaikki olivat kuitenkin erittäin mukavia ja pääasiassa hieman vankempia rakenteeltaan, vaikka eivät missään tapauksessa raskaita. Ratsuvarsat ovat molemmat päässeet kouluratsastuksessa korkeammalle tasolle, ja omistajat ovat olleen niiden ratsunlahjoihin erittäin tyytyväisiä.

IE ♡ Jesemiina, läsipäinen punarautias 155cm korkea tamma sai jo varsanäyttelyissä kakkosta ratsuna, vaikka olikin kokonaan ravisukuinen ja siitä oletettiin tulevan myös ravurin näköinen. Hyväntyyppinen, pitkä- ja avorunkoinen, leveä, kaareva kaula, väljä pään- ja kaulanliittymä, pitkä lanne, suorat etujalat ja takajalat hieman ahdasasentoiset. Liikkeet tammalla olivat kokonaisuudessaan lyhyet, mutta muuten tahdikkaat ja korrektit, yliastunta vain jäi uupumaan, samoin lennokkuus. Jesemiina myytiin kaksivuotiaana ratsuvarsaa etsineelle, mutta tamman luonteeseen ihastuneelle naiselle, joka tähtäsi sen kanssa estekentille. Tamma oli hieman kiireinen ja taipuvainen jännittämään, mutta erittäin miellyttämisenhaluinen, nöyrä ja kiltti hevonen, jännityskin väheni, kun käsittelemässä oli aina sama ihminen ja käsittelytapa pysyi johdonmukaisena. Vaikka hevosen kapasiteetti olisi riittänyt ainakin helppoon A:han, loppui omistajalta taito helppoon B:hen ja esteratsastajalla ei ollut halua maksaa ratsuttajalle eteenviennistä. Tammalla kuitenkin hypättiin alue- ja kansallisella tasolla 110cm luokkia, yhtenä kautena käytiin hyppäämässä puhtain tuloksin myös pari 120cm rataa, mutta perustaso pysyi samana. Tyyli oli Jesemiinalla kunnossa, ponnua löytyi, ja tutun ratsastajan kanssa rohkeuttakin riitti. Tamma kirjattiin kakkoselle ratsupuolelle. Jesemiina jätti vain kaksi ratsuvarsaa, toisen tilausvarsana ravikäyttöön omalle kasvattajalleen, toisen ratsuorista omalle omistajalleen. Jesemiina periytti niin rakennettaan kuin luonnettankin, sekä ponnuaan ja tyyliään estepuolelle. Liikkeet periytyivät pääosin orin puolelta, ja molemmat Jesemiinan varsat ovatkin samaa tasoa ratsuina (he A / 110cm).
IEI ♡ Jeremiias oli pienehkö (149cm) tummanpunarautias ori, hyvänpuoleiset tyypit (juoksijatyyppisenä puutteellinen leima), avo runko, kaareva kaula, hyvät pään- ja kaulanliittymät, pitkänpuoleinen lanne ja hyvät jalat. Liikkeet olivat melovat, käynti lyhyttä, ravi oli myös melovaa, mutta muuten hyvää. Jeremiias ei saanut parhaita mahdollisia eväitä elämään, sillä se sairastui kaksivuotaana sitkeään hengitystieinfektioon, jota hoidettiin pitkään ja hartaasti. Kuntoutus otti myös luonnollisesti oman aukansa, ja ori pääsi radoille vasta viisivuotiaana. Lähtö ei ollut erityisen lentävä, vaikka yritystä riitti ja lyhyillä matkoilla tuli myös menestystä. Pidemmillä matkoilla Jeremiias kuitenkin väsähti pahasti, mutta nöyräluonteisena hevosena yritti kyllä loppuun asti. Muutaman kauden jälkeen päätettiin ori jättää pois radoilta, sillä se ei vain päässyt vauhtiin - syyksi epäiltiin nuorena läpikäytyä sairautta, sillä kisapäätäkin olisi hevosella ollut. Jeremiias käytiin kantakirjaamassa hyväksytysti, palkintoa se ei saanut, mutta sitä ei tavoiteltukaan. Erityisesti, kun se myöhemmin korotettiin jälkeläisten perusteella toiselle palkinnolle. Koska vauhdin loppuminen johtui enemmänkin ulkoisista tekijöistä kuin hevosesta, käytettiin Jeremiiasta melko paljon jalostuksessa. Se teki nelisenkymmentä varsaa noin kolmestakymmenestä tammasta, eivätkä sen jälkeläiset olleet mitään huonoja juoksijoita. Rakenneperiyttäminen heitteli, liikkeet samaten, mutta vauhtia ja sydäntä radoille riitti enemmän kuin tarpeeksi.
IEE ♡ Kalla, voikkoa muistuttanut vaaleanrautias 157cm korkea tamma oli ratojen kuningatar jo nuorena. Erinomaiset tyypit ja leimat, kevyt, pitkä, syvä runko, hyvä takaosa, suorat etuset ja pihtikinttuiset takaset, matkaavoittavat, matalat askeleet ja kisapäätä vaikka puolelle kylää. Vaikka Kalla oli kiltti, se kuumui herkästi ja vaati arvoistaan käsittelyä, eikä sitä sopinutkaan antaa kenen tahansa aloittelijan harjoitushevoseksi. Kisapää ja voitontahto olivat sellaiset, että Kalla juoksi vaikka henkihieverissä päästäkseen edelläolevan hevosen ohi. Kasvattaja ylpeilikin hevosensa vauhdilla ja voitontahdolla usein, eikä turhaan - tamma voitti ikäluokkansa oritkin kirkkaasti, sillä se piti kärjessä juoksemisesta ja tuntui aina loppusuorallakin löytävän voimia hieman kasvattaa kaulaa. Kantakirjaan Kalla laitettiin jo nuorena kakkospalkinnolla, kutsu kuninkuusraveihin tuli kahta vuotta myöhemmin. Vaikka valitettavasti sinä vuonna mukana oli Kallaakin kovempia nimiä, eikä tamma saanut kruunua, oli se kokonaiskilpailun kolmas ja ansainnut paikkansa jalostuskäytössä varsoja pyöräyttelemässä ja laitumesta nauttiessa. Valitettavasti Kalla ehti varsoa vain kolmesti eri juoksijaoreista ennen kuin se jouduttiin lopettamaan aina vain uusiutuvan jännevamman seurauksena. Yksi varsoista päätyi jo nuorena ratsukäyttöön jännittävän luonteensa ja ravurille huonojen liikkeittensä vuoksi, kaksi muuta jäivät ravikäyttöön. Ne perivätkin emältään melkein kaikki ominaisuutensa: ulkonäön, luonteen, liikkeet, kisapään, ja ravikansa surikin erinomaista juoksija- ja periyttäjätammaa pitkään.

EI ♡ Mainen Miete , tummanpunarautias 143cm korkea ori, jolla oli hyvät tyypit, pyöreä lihaksikas runko, ilmeikäs pää, leveästi liittynyt kaareva kaula, pitkä säkä, hyvä lautanen. Jalat olivat melko hyväasentoiset, etusääret olivat supistuneet ja takasissa oli lievää pihtikinttuisuutta. Käynnissä etusten liike oli ahdas, ravissa liikkeet suorenivat. Mainen Miete oli hieman etupainoinen ja se näkyi myös liikkeessä, yliastunta oli käynnissä heikko, ravi oli sen paras askellaji. Koulupuolella ori ei juurikaan säväyttänyt, sillä kilpailtiin muutama helppo B -luokka kelvollisin prosentein, ilman sijoituksia, mutta hyppääjänä ori oli melkoinen pikku tykinkuula. Kissamainen, matala hyppy, etujalat nousivat nopeammin kuin ehti sanoa este, ori käytti selkäänsä ja takaosaansa erinomaisesti. Mainen Miete kilpaili 110cm luokissa, mutta kävi yhdellä kaudella ottamassa kolme nollarataa 120cm luokista ennen kuin palasi "omalle" tasolleen. Se oli luonteeltaan säpäkkä ja herkästi kuumuva ratsu, kotosalla kiltinpuoleinen (mitä nyt vähän otti kierroksia milloin mistäkin), kuitenkin asiallinen ja aina käsiteltävissä. Mainen Miete kantakirjattiin PR-suunnille ensimmäisellä palkinnolla. Orin kolmisenkymmentä jälkeläistä perivät kaikki isänsä estekyvyt, mutta paljoa muuta ne eivät sitten perineetkään (osittain myös onneksi näin). Ne ovat siis rakenteeltaan, liikkeiltään ja luonteeltaan varsin kirjavaa joukkoa emästä riippuen, mutta hypätä ne kaikki osaavat - ovat ne sitä tehneet kilparadoilla tahi eivät.
EII ♡ Ehtoon Aatos, rautias 154cm korkea ori oli oikein komea läsipäinen ori, hyväntyyppinen ja sopusuhtainen rakenteeltaan. Sillä oli pyöreä runko, korkea säkä, ja jyrkkä lautanen, hyvänmittainen reisi, pihtiset kintereet ja pitkät vuohiset. Etusten liike oli kerivää käynnissä ja ravissa, takasten liike oli suoraa. Laukka Ehtoon Aatoksella oli hyvää, joskin matalaa, eivätkä sen liikkeet muutenkaan olleet erityisen näyttäviä. Helppo B -radoilla se sai kuitenkin sijoituksia ja helposta A:sta tuli hyväksytty (53%) tulos kun sitä käytiin kokeilemassa. Ori hyppäsi 110cm ratana, mutta pääasiassa sen kanssa keskityttiin kenttäratsastuksen helppoihin luokkiin, joista se napsi sijoituksia niin suomenhevosluokista kuin avoimistakin. Ehtoon Aatoksen saavutuksiin napsahti myös kaksi suomenhevosten kenttämestaruuden voittoa ja kolme kakkossijaa. Ori oli luonteeltaan kuuma ja rauhaton, ei missään nimessä sopinut rentoon harrasteluun vaan se oli kilpahevonen henkeen ja vereen. Se kantakirjattiin ratsusuunnalle ykkösellä, se toimi jalostuskäytössä kilpauransa ohella, koska ei kestänyt kotona odottelua. Ehtoon Aatos jätti monta erinomaista käyttöhevosta, jotka eivät ehkä olleet niitä kauneimpia rakenteeltaan, tai liitokavioisimpia koulupuolelle, mutta joista sai erinomaisia este- ja kenttähevosia. Osa rauhallisemmista emistä tehdyistä varsoista sopi myös harrastekäyttöön, mutta pitkälti kuumaluonteiset jälkeläiset ovat kilparatsastajien omistuksessa aktiivikäytössä pysyäkseen tyytyväisinä elämäänsä.
EIE ♡ Tähtijälki, sievä tummanrautias liinaharja, 150cm korkea, hyväntyyppinen ratsutamma. Sillä oli pyöreä, pitkä avo runko, kaunis pää, kaareva kaula, korkea säkä, loiva lautanen. Etusääret olivat sironpuoleiset ja takajalkojen vuohiset hieman vennot, kintereiden käyryydestä tuomareilla oli päivästä riippuen yleensä aina eri näkemys. Tammalla oli hyvä käynti, pitkä ja irtonainen, ravissa se levitti takaa. Laukka pyöri oikein hyvin, ja sen säädeltävyys oli estehevoselle melko lähellä täydellistä. Tähtijälki ei ollut mikään kapasiteetti-ihme koulupuolella, sillä ei koskaan edes kilpailtu kouluratsastuksessa vaikka valmentaja kehoitti kokeilemaan edes niitä helppo B -luokkia. Estepuolella tamma teki loistavaa jälkeä 110cm radoilla, vaikka sen hyppytyylissä oli toivomisen varaa: etuset jäivät usein roikkumaan alle eikä Tähtijälki avannut takaa kovin paljoa. Sillä olisi varmaankin riittänyt taitoa 120cm luokkiin, jos hyppytyyli olisi ollut parempi, koska omalla tyylillään tamma hyppäsi huomattavasti yli 110cm esteiden, jotta olisi voinut roikottaa jalkojaan tiputtamatta puomeja. Tähtijälki oli säpäkkä, herkkä ja Tamma isolla T:llä, draamakuningatar ja "minulla on oikeuksia, teillä velvollisuuksia"-tapaus. Tähtijäljellä on vain yksi varsa, koska vaikka se tiinehtyi se loi varsansa useampana vuonna peräkkäin. Tamma jätti varsalleen jonkin verran rakennettaan ja kapasiteettiaan, mutta tyyli oli jälkeläisellä parempi kuin mitä emällään. Käytöstään Tähtijälki ei onneksi periyttänyt, eikä saanut edes opetettua varsalleen.

EE ♡ Tuonentuli oli kulomusta 144cm korkea pikkutamma. Sillä oli hyvänpuoleiset tyypit (pienhevosleima olisi saanut olla parempi), syvä pitkä runko, ylhäälle asettuva hyvä kaula, korkeahko säkä, suorahko selkä ja hyvä takaosa. Etusissa oli lievää sivuttaissiirtymää ja hajavarpaisuutta, takaset olivat hyväasentoiset. Käyntiliikkeet olivat suorat, yliastunta oli oikein hyvä, ravissa se meloi aavistuksen verran ja sillä oli jonkin verran taipumusta peitsata jännittyessään kaikissa askellajeissa. Luonteeltaan Tuonentuli oli arka ja itsepäinen, se halusi tehdä oman mielensä mukaan ja säpsyi milloin mitäkin. Se ei ollut erityisen lahjakas missään, koulua se väänsi kuitenkin helppoon A:han asti - ei juuri sijoituksia, mutta kelvollisia pronsetteja - ja hyppäsi 80cm luokissa silloin, kun ei kieltänyt ulos jännittävän johteen vuoksi. Tuonentuli vaihtoi kotia melko usein, koska se ei ollut luonteeltaan mitenkään ideaali ei harraste- eikä kilpahevoseksi. Lopulta se päätyi hevoskasvattajalle, joka kävi kirjaamassa sen P-suunnalle kolmospalkinnolla ajettavuudella. R-suunnalle tamma hyväksyttiin ilman palkintoa, sillä se ei suorittanut estekoetta laisinkaan. Jalostuskäytössä Tuonentuli oli huomattavasti parempi kuin muuten, se periytti rakenteensa parhaita ominaisuuksia ja liikkeitään ilman passitahtisuutta (ilman sitä ne olivatkin oikein kelpo liikkeet). Luonteeltaan sen kuusi varsaa ovat varsin itsepäisiä, mutta säikkyys jäi pitkälti pois. Tuonentulen varsat kisaavat pääasiassa helppo A/100cm tasoilla, mutta toki mukaan mahtuu muutama huonommankin tason hevonen.
EEI ♡ Nuotioroihu, perinteisen vaaleanpunarautias piirtopää (korkeutta 151cm), jotain juoksija- ja ratsutyypin väliltä, mutta orileima sillä oli hyvä ja se oli ryhdikäs sekä komea. Sillä oli lihaksikas, pitkä runko, ylös asettunut lyhyehkö kaula, jyrkkä lautanen, käyrät kintereet, etuset hajavarpaisuutta lukuunottamatta hajavarpaiset. Nuotioroihun liikkeet olivat sen paras puoli, vaikka se meloi sekä käynnissä, että ravissa ja laukka valui herkästi vähän etupainoiseksi. Se oli kuitenkin malliesimerkki hevosesta, jonka liike ei ehkä luonnostaan ollut paras mahdollinen, mutta jota saattoi ratsastaa erittäin hyväksi. Ori kilpaili vaativa B -luokissa koulua, esteitä sillä ei juuri kilpailtu, mitä nyt kasvattajakisasta (90cm) käytiin nappaamassa viides sija. Nuotioroihu oli luonteeltaan melko kuumuva, hieman säpsyvä, säpäkkä, herkkä ja reaktiivinen, eli lähinnä ammattilaisen ratsastettava. Ori kilpailikin lainakuskin kanssa koko ikänsä, omistaja keskittyi nauttimaan sen ruusukkeista sekä KTK-I -palkinnosta, jonka Nuotioroihu sai suoraan heittämällä. Käsiteltäessä ori oli asiallisempi, kunhan käsittelijä oli varma itsestään, mutta rauhalliseksi sitä ei juuri voinut kehua kuin kotioloissa. Nuotioroihua käytettiin ennakkoluulottomasti eri tammoille sen liikkeen, ratsastettavuuden ja kapasiteetin vuoksi. Ori jätti kuutisenkymmentä jälkeläistä, jotka eivät todellakaan sopineet harrastehevosiksi vaan vaativat vähän enemmän tekemistä ja osaavampaa käsittelyä. Erityisesti koulupuolelle riitti kuitenkin kapasiteettia, parhaat Nuotioroihun jälkeläisistä ovat kilpailleet avoimissa vaativa A -luokissa.
EEE ♡ Toiselpuolel, pieni (140cm) ruunikko tamma oli sievä, lyhytrunkoinen hevonen, sillä oli hyvänmuotoinen kaula, loiva lapa, lievästi kantava lanne, muuten hyvä takaosa. Takajalat olivat hyväasentoiset, etujaloissa oli sivuttaissiirtymää, mutta sivulta ne olivat suorat. Tamman käynti oli ahdasta sekä edestä että takaa, ravissa liikkeet väljenivät. Toiselpuolel oli luonteeltaan kyllä kiltti ja yhteistyöhaluinen, mutta myös itsepäinen: silloin kun tamma kehitti mielipiteen johonkin asiaan, se myös piti. Tamma ratsutettiin helppo A -tasolle, 80cm esteille, mutta omistajaa kiinnosti enemmän valjakkoajo. Olisi pikkutammalla ollut kapasiteettia estepuolellakin ainakin metriin, tekniikka oli oikein hyvä, mutta omistaja alkoi ajaa sillä valjakkoa. Eikä Toiselpuolel ollut siinä missään nimessä huono hevonen, se kilpaili kotimaassa vaativia luokkia, kansainvälisiin kisoihin sitä ei koskaan lähdetty kuskaamaan. Tamma kantakirjattiin P-suunnalle ykkösellä, R-suunnalle kolmosella. Toiselpuolel varsoi kaksi kertaa, molemmat ratsuoreista tilausvarsoina, koska omistajaa itseään ei oikeastaan kiinnostanut kasvattaa yhtäkään varsaa vaan ostaa kolmi-viisivuotiaita ratsutettaviksi. Tamma jätti itsepäisyyttään, rakenteensa hyviä puolia, mutta valitettavasti myös huonoja etujalkojensa asentoja. Kapasiteettia varsoilla kuitenkin oli käyttöön, joten sen periyttämät viat annettiin anteeksi.

Sukuselvityksen © kokonaisuudessaan Susiraja, kiitos!
JÄLKELÄISET

Pulla on käytettävissä rajoitetusti jalostukseen noin yksipolvisille suomenhevosoreille.   ♡ 20.2.2017 t. Vuornan Pikkupulla KTK-II (i. Ventoksen Riemu)
♡ 8.4.2017 o. Vuornan Rusinaralli KTK-II, KRJ-II(i. Villahaan Tolstoi)
♡ 9.11.2017 t. Vuornan Pullapeto (i. Kahmon Kuupuru)

6.3.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
En kyllä tiedä mikä pakko meille on hamstrata kaikkien tallien varsoista juuri ne yksilöt joilla jarrut eivät tunnu pelittävän sitten millään. Nokkela Nuotiopulla eli "Pulla" on taas jälleen uusi ralliauto meidän tallissa. Pulla on ensimmäinen meidän ihkaoma susirajalainen ja sen muuttopäivää odotettiinkin kuin kuuta nousevaa! Todella suloisen ulkonäön omaava pikkuneiti on kyllä niin herttaisen näköinen kuin vain voi, eikä sitä heti uskoisikaan kaltaisekseen riiviöksi. Tamma on luonteeltaan kyllä ystävällinen ja lempeä, mutta energiaa riittää niin paljon että se tuo käsittelyyn omat haasteensa. Kasvattajan kertoman mukaan tammavarsa on osoittautunut myös itsepäiseksi ja todella fiksuksi persoonallisuudeksi, jolla täytyy olla paljon puuhattavaa vapaa-ajallakin. Pullan muuttopäivä sujui ilman suurempia ongelmia vaikka täytyy rehellisyyden nimissä sanoa että vaikka ja mihin oli kyllä varauduttu! Pulla asutettiin kahden vanhemmat suokkimamman Hallen ja Laan naapureiksi.

7.5.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Kuntokuurilla ollut Pulla-tamma pääsi tänään minun valmennettavakseni Birgitan kanssa. Koska kaksikko on toisilleen entuudestaan jo tuttua kauraa, ei jouduttu paljoakaan aikaa kuluttamaan tutustumiseen, vaan päästiin melkolailla heti hommiin. Vaikka Pullassa on edelleen rutkasti sellaista hiukan ärsyttävää nuorekasta hötkyilyä ja saamattomuutta jäljellä, toimii tamma oikein hyvin ratsailta kunhan se vaan jaksaa yrittää. Alkuverkoilla tamma oli jo todella energisen oloinen, eikä se millään olisi viitsinyt (ratsastajan pyynnöistä huolimatta) hidastaa vauhtiaan tai keskittyä "tylsään pakertamiseen". Kaksikko lämppäsi ravissa ympyröitä ja kaikenmaailman kiekuroita jotta saatiin tamma edes notkeaksi ja auki avuille. Pikkuhiljaa Pulla alkoi jälleen kiinnostua hommasta ja ryhtyi oikein keskittymään työhönsä. Tamma liikkui kivasti eteen ja oli vastaanottavainen apujen suhteen. Kun lisäsimme pysähdykset ja lyhyet peruutukset tehtävään, saimme Reettan vielä paremmin mukaan hommaan ja tarkkailemaan ratsastajaansa entistä kiinteämmin. Seuraavaksi treenasimme pitkällä sivulla temmon lisäystä ravissa, josta siirryttiin lyhyellä sivulla käyntiin ja aina pysähdykseen saakka. Pysähdyksestä neljän askeleen peruutus, käynti, ja siirtyminen raviin pitkällä sivulla. Tehtävä sujui hyvin, joskin peruutuksessa askelten laskeminen osoittautui ongelmalliseksi ratsastajalle. Avitin laskemalla aluksi ääneen, jonka jälkeen homma rupesi sujumaan ratsastajalta itseltäänkin. Viimeisenä tehtävänä oli nostaa keskiympyrällä laukka molempiin suuntiin ja säilyttää se tasaisena kolmen kierroksen ajan. Pulla liikkui kaikki kierrokset nätisti ja reippaasti eteen, eikä ratsastajan juurikan tarvinnut ohjailla ratsunsa vauhtia. Jätin kaksikon loppuverkkaamaan ja kehuin suuresti Pullaa; kyllä tämän päivän perusteella tästä vielä hyvä tulee!

13.08.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Pikku-Pullasta on alkanut kehkeytyä oikein hieno kouluponi, jes! Vaikka ponilla onkin aina ihan hirmuinen vauhti päällä ja välillä tuntuu ettei sen vauhdissa pysyisi edes meidän arabiori Barbi, niin kyllä tammasta on alusta alkaen kuitenkin huokunut osaamista myös koulukentille. Pullan kanssa täytyy vaan saada asiat kunnolla rullaamaan ja keskittyminen kohdilleen. Pulla napsi itselleen myös kantakirjakelpoisuuden huhtikuussa ja nyt enää odotellaan että saadaan kärrättyä poni ktk-tilaisuuteen. Tänään Pullan kanssa käytiin perustreenailun ohessa hiukan läheisellä pellolla ravailemassa ja neiti vaikutti kyllä taas niin iloiselta elämäänsä että itseäkin alkoi ihan hymyilyttää pelkästään ponin innostunut askellus. Lenkin jälkeen oli hyvä aika ottaa tamma pikaiseen pesuun ja siistimiseen; Pullan lempparijuttuihin ei vedellä lotraaminen kuulu, joten hyvänä taktiikkana pesua ennen on ponin väsytys. Nytkin pesu sujui suht helposti, eikä hännän ja harjankaan napsiminen jaksanut hirveämmin kiinnostaa ponia kunhan sai vain hiukan lepuuttaa silmiään ja ehkä vähän torkahtaakin.

4.1.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Lissu
Liian ja Pullan kanssa keskityttiin pääasiassa rauhoittumiseen. Itsepäinen, kärsimätön ja melkoisen energinen ruunikko oli jo verryttelyissä sellainen superpallo, etten voinut kuin ihmetellä, miten Liia ei ollut lähettänyt Pullaa meille postin mukana takaisin. Verryttelyn simppelit asetus- ja taivutustehtävät, pysähdykset ja peruutukset, koko rata leikkaat, täyskaarrot sekä ympyrät ja voltit olivat hyvää lihasjumppaa, herättelyä ja herkistämistä Pullalle. Alkuun Pulla oli hätäinen, liikkui vähän nykien ja nakkeli päätään, mutta väläytteli välillä parempaa liikettä keskittyessään hetken töihin. Perusteellisten verryttelyjen - ja Pullan ylimääräenergian purkamisen - jälkeen aloittelimme varsinaisen valmennuksen. Ensimmäisenä tehtävänä oli pohkeenväistö keskihalkaisijalta takaisin pitkän sivun uralle. Käynnissä väistöt sujuivat mallikkaasti, ravissa Pulla hieman kiirehti etenkin viimeisillä askelilla ennen uraa. Liia oli kuitenkin tarkkana, käytti hyvin ulkopohjetta himmaamassa ruunikkonsa menoa ja korjasi ratsunsa menoa usein jo ennen kuin ehdin huomauttaa mistään. Hyvä! Pohkeenväistöt vaihtuivat siirtymisiin; harjoitusravi - keskiravi - harjoitusravi ja sama laukassa. Pari ensimmäistä siirtymää niin ravissa kuin laukassa olivat jokseenkin.. mielikuvituksellisia, kun Pullan menohalut nostivat taas päätänsä eikä tamma malttanut niin paljoa, että siirtyminen olisi ollut sujuva ja pehmeä töksähtävän ja terävän äkkinykäyksen sijaan. Kärsivällisesti ja taitavasti Liia korjasi Pullan menoa, niin että siirtymisetkin alkoivat muuttua sujuvimmiksi; siistejä, huolellisia, sujuvia siirtymistä ja hyvää, aktiivista ja tahdikasta liikkumista. Pullan takaosakin työskenteli, muoto oli oikein hyvä. Viimeisissä laukkasiirtymisissä Pulla oli niin rento, hyvin liikkuva ja toimiva peli, että päätimme lopetella treenin siihen. Liian vielä ratsastaessa loppuverryttelyjä kävimme tamman kisasuorituksia, kotitreenejä sekä valmennusta läpi. Oikein hyvää työtä, molemmilta!

4.4.2017 - Estevalmennus, valmentajana Eliel (Liia)
Tämän päivän estetreeniin saapui piekkaritamma Pulla, jonka energiseen olemukseen olin aiemminkin jo saanut tutustua. Tamma liikkui alusta alkaen eteen reippaasti ja halukkaasti, alkuverkkojen aikana ratsastaja sai toppuutella paljon tamman menoa. Saapuisin myöhemmin valmentamaan tammaa koulussa, joten tutkailin sen menoa hyvin tarkasti. Aloitettiin valmennus puomeilla ja kavaleteilla, jotka sujuivat oikein näitsti. Laukkapuomeilla vauhtia oli paikoin turhankin paljon, jolloin askeleet pääsivät aika pitkiksi ja tamma kolisutteli hiukan puomeja mennessään, mutta Liia sai tamman hyvin hallintaansa. Harjoittelimme lähestymisiä ja askeleiden laskemista suht helpolla radalla. Pulla kuunteli ratsastajaansa todella hyvin eikä ryntäillyt enempää esteille. Lähestymisissä Liia käänsi tamman toistuvasti liian aikaisin, jolloin lähestyminen jäi vinoksi ja hiukan hitaaksi. Neuvoin malttamaan vähän pidempään ja tämä tepsi; suorituksesta saatiin pois joitakin sekunteja näinkin helpolla kikalla! Nostin lopussa esteet Pullan tasolle metriin ja kellotettiin aika. Pari ensimmäistä kertaa Liia himmaili tamman vauhtia, mutta kolmannella kerralla hän jo antoi mennä ja ratsukko suoriutuikin radasta oikein vakuuttavassa ajassa, mahtavaa!

10.6.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Eliel (Liia
Taas jännän äärellä näiden vuornalaisten kanssa... Tänään kentällä odotti suokkitamma Pulla jonka energiseen luonteeseen olen kyllä koulutuksen aikana saanut aiemminkin tutustua. Tamma oli kuin aikapommi ja se olisi heti alkuunsa jo halunnut pistää kovemman vaihteen päälle mutta ratsastaja sai tamman hyvin pidettyä. Kun alkuverkat oli hoidettu ja tamma saatu jotakuinkin rauhoittumaan, aloiteltiin kiemurauran harjoittelu. Aluksi tultiin muutama kerta käynnissä ja harjoitus sujui hyvin - tamma suoristui nätisti ja reitit olivat huolellisia. Ravissa tamma pyrki hiukan oikomaan ja Liia saikin työskennellä aika ahkerasti niin sisä- kuin ulkopohkeenkin kanssa jotta reitti pysyi ja tamma ehti suoristua. Seuraavaksi tehtiin pitkillä sivuilla temmon vaihteluita ja lyhyillä isot ympyrät, jonka jälkeen uralle tultaessa tehtiin pysähdys ja jatkettiin taas suoraan raviin. Pysähdyksissä alkuunsa tuli väliin turhankin monta käyntiaskelta, mutta liikkeellelähtö sujui moitteetta. Tamma alkoi olla jo sillä mallilla että kaahotus oli jäänyt taakse ja kuuliaisuutta löytyi, joten otettiin laukassa hiukan harjoituksia pääty-ympyrällä. Etsittiin sopivaa tempoa ja pyrittiin saamaan tamma liikkumaan hyvässä muodossa ja työskenetelemään koko ruumiillaan. Laukka sujuikin yllättävän hyvin, eikä Pulla edes pyrkinyt lisäämään vauhtia nostojen jälkeen vaan meno oli mukavan siistiä ja hallittua. Mukavan rento perusvalmennus, jonka jälkeen on hyvä taas huomenissa jatkaa.

11.7.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Eliel (Liia
Aamu alkoi sateisena ja saapuessani Vuornaan Liia varoitteli että valmennus olisi suositeltavaa pitää maneesissa. Tuhahdin vain ratsastajan toiveille; kyllä sitä ihminen osaa sadetakin päälleen pukea. Liia yritti vakuutella että ei hänellä mitään ongelmaa ollut vaan ratsulla. Joopa joo. Ohjasin kaksikon kentälle ja melko nopeasti sain huomata että Liian puheissa oli ollut perää - pienhevostamma Pulla tosissaan näytti inhoavan sadekeliä. Luontoni ei antanut periksi vaan kehotin Liiaa ottamaan tamman paremmin alleen ja käyttämään reippaammin apuja jotta saatiin niskotteleva tamma liikkeelle kentän keskeltä. Pulla suorastaan raahautui eteen, viskoi kiukkuisesti päätään ja pysähteli tämän tuosta. Nopeasti sain huomata ettei valmennuksesta tulisi yhtään mitään, mutta tammahan ei ennen tunnin loppua kentältä pois pääsisi. Vettä tihutti enää vain harvakseltaan mutta se ei tammaa paljoa lohduttanut. Keskityttiin lähinnä liikkumiseen, pysähdyksiin pyynnöstä ja voltteihin; kaikkea varsin yksinkertaista ja pääpainona oli ehdottomasti ponin työkykyisenä pitäminen. Laukatkin saatiin lopulta nostettua molempiin suuntiin ja kun annoin ratsukolle luvan loppuverkoille, oli Liia silminnähden huojentunut. "Okei, ei ehkä ollut paras idea tulla kentälle", myönsin hiljaa huulieni välistä kun käveltiin kohti tallia. Kai sitä voisi joskus ratsastajaakin uskoa.

24.7.2017 - Estevalmennus, valmentajana Liia
Tänään olikin tarjolla harvinaista herkkua kun sain valmentaa yhtä tallimme ratsastajista, joka ratsasti meidän energiahullulla Pullalla. Alkulämmittelyjen aikana saapuessani paikalle en yllättynyt lainkaan kun tamma liihotti pitkin kenttää iloisena kuin mikä ja ratsastaja koetti parhaansa mukaan pitää yllä edes hitusen järkevää vauhtia. Lämmittelyt saivat jatkua vielä hyvän aikaa ja pyysin ratsukkoa laukkaamaan reilusti molempiin suuntiin ennen kuin siirtyisimme edes matalille pystyille, jotka olin asetellut jo paikoilleen. Tallilla on yleisessä tiedossa että Pulla on haka tiukoissa käännöksissä, mutta tänään päätin kiusata niin ratsastajaa kuin ratsuakin; rata vaatii tiukat käännökset, mutta ne on ehdottomasti suoritettava suhteellisen hitaassa temmossa jotta seuraavan esteen ylittäminen ja tasapainon säilyttäminen onnistuisivat. Aloittelimme tutustumalla rataan kun Pulla oli jo reilusti rauhoittunut. Kaksikko hyppäsi matalat esteet ihan hyvin ilman tiukkoja käännöksiä vielä tässä vaiheessa. Nostin hiukan esteitä, 90 cm saakka, ja pyysin tällä kertaa tulemaan myös käännökset. Ensimmäisellä kerralla kävi kuten olin toivonutkin; vauhtia oli liikaa ja jo ensimmäisen käännöksen jälkeen Pulla oli kieltää esteelle tultaessa, mutta käytti sitten taianomaisia hyppääjänkykyjään ja loikkasi ratsastajalle varsin epämukavan näköisesti esteen yli. Loppurata sujui joten kuten, mutta totta kai tiesimme kaikki pystyvämme parempaankin. Muutaman uusintakierroksen jälkeen meno alkoi olemaan oikein nättiä ja hallittua, joten nostin esteitä paikoitellen metriin. Esteiden nostaminen toi tehtävään selkeästi lisähaastetta, mutta yksikään puomi ei silti pudonnut. Hioimme suoritusta vielä paremmaksi ja kun vihdoin saatoimme ylpeinä lopettaa valmennuksen, oli edessäni loistavasti radan suorittanut, väsynyt parivaljakko!

KRJ:N ALAISISSA KOULURATSASTUSKILPAILUISSA 54 SIJOITUSTA

01.06.2016 KRJ kutsu Helppo A - 01/40
02.06.2016 KRJ kutsu Helppo A - 03/40
16.04.2016 KRJ kutsu Helppo A - 01/60
17.04.2016 KRJ kutsu Helppo A - 01/60
16.08.2016 KRJ kutsu Helppo A - 01/50
11.12.2016 KRJ kutsu Helppo A - 02/30
16.12.2016 KRJ kutsu Helppo A - 03/30
06.01.2016 KRJ kutsu Helppo A - 05/30
07.01.2016 KRJ kutsu Helppo A - 05/30
10.01.2016 KRJ kutsu Helppo A - 03/30
10.02.2016 KRJ kutsu Helppo A - 05/30
10.02.2016 KRJ kutsu Helppo A - 04/30
11.02.2016 KRJ kutsu Helppo A - 01/30
14.02.2016 KRJ kutsu Helppo A - 05/30
17.02.2016 KRJ kutsu Helppo A - 05/40
05.02.2017 KRJ kutsu Helppo A - 05/80
01.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 05/40
01.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 02/40
02.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 02/40
03.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 04/40
13.02.2017 KRJ kutsu Helppo A - 06/40
12.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 06/40
15.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 02/40
17.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 02/40
19.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 01/100
21.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 03/30
31.08.2016 KRJ-Cup kutsu Helppo A - 10/355
22.08.2016 KRJ kutsu Helppo A - 02/50
24.08.2016 KRJ kutsu Helppo A - 06/50
27.08.2016 KRJ kutsu Helppo A - 06/50
29.08.2016 KRJ kutsu Helppo A - 06/50
30.08.2016 KRJ kutsu Helppo A - 06/50
09.10.2016 KRJ kutsu Helppo A - 02/40
19.12.2016 KRJ kutsu Helppo A - 04/30
22.12.2016 KRJ kutsu Helppo A - 04/50
11.01.2016 KRJ kutsu Helppo A - 04/30
19.01.2016 KRJ kutsu Helppo A - 05/30
20.01.2016 KRJ kutsu Helppo A - 02/30
20.01.2016 KRJ kutsu Helppo A - 02/30
21.02.2016 KRJ kutsu Helppo A - 02/30
22.02.2016 KRJ kutsu Helppo A - 03/30
25.02.2016 KRJ kutsu Helppo A - 05/30
20.02.2016 KRJ kutsu Helppo A - 02/40
04.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 02/40
06.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 04/40
09.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 03/40
14.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 03/40
18.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 02/40
19.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 01/40
16.02.2017 KRJ kutsu Helppo A - 06/40
18.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 04/40
26.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 05/40
19.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 01/100
19.03.2017 KRJ kutsu Helppo A - 04/100

ERJ:N ALAISISSA ESTERATSASTUSKILPAILUISSA 44 SIJOITUSTA

23.04.2016 ERJ kutsu 100 cm - 04/40
29.04.2016 ERJ kutsu 100 cm - 05/40
13.04.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/40
06.05.2016 ERJ kutsu 100 cm - 05/30
07.05.2016 ERJ kutsu 100 cm - 05/30
22.05.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/40
11.06.2016 ERJ kutsu 100 cm - 05/40
18.09.2016 ERJ kutsu 100 cm - 01/30
19.09.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/30
02.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 02/40
06.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 02/40
14.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 04/40
15.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 05/40
05.11.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/31
15.12.2016 ERJ kutsu 100 cm - 04/30
05.11.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/31
16.11.2016 ERJ kutsu 100 cm - 04/30
21.11.2016 ERJ kutsu 100 cm - 01/30
01.01.2016 ERJ kutsu 100 cm - 02/40
11.01.2016 ERJ kutsu 100 cm - 05/40
19.01.2016 ERJ kutsu 100 cm - 06/40
20.01.2016 ERJ kutsu 100 cm - 04/40
16.06.2016 ERJ kutsu 100 cm - 02/40
18.06.2016 ERJ kutsu 100 cm - 02/40
20.06.2016 ERJ kutsu 100 cm - 02/40
11.06.2016 ERJ kutsu 100 cm - 04/30
12.06.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/30
15.06.2016 ERJ kutsu 100 cm - 02/30
17.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 04/40
18.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/40
19.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/40
20.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 04/40
22.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/40
25.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 06/40
26.10.2016 ERJ kutsu 100 cm - 02/40
18.12.2016 ERJ kutsu 100 cm - 04/30
19.12.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/30
19.11.2016 ERJ kutsu 100 cm - 01/30
21.11.2016 ERJ kutsu 100 cm - 02/30
17.01.2016 ERJ kutsu 100 cm - 02/40
20.01.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/40
20.01.2016 ERJ kutsu 100 cm - 03/40
25.01.2016 ERJ kutsu 100 cm - 01/40
27.01.2016 ERJ kutsu 100 cm - 06/40

VILLIT KOULURATSASTUSKILPAILUT KILTANIEMESSÄ

18.02.2017 Kiltaniemi Helppo B - 07/19 (62.8%)
18.02.2017 Kiltaniemi Helppo A - 09/23 (64.5%)
19.02.2017 Kiltaniemi Helppo B - 03/19 (68.9%)
19.02.2017 Kiltaniemi Helppo A - 08/23 (63.6%)

Näyttelymenestys
08.04.2016 NJ Rosenhof - Suomenpienhevosorit ja -tammat (tuom. Kati) - 08/12
24.04.2016 VSN Huvitutti - Suomenpienhevostammat - 04/12 (35p.), RCH

30.9.2016 Suomenhevostammojen kantakirjatilaisuus
Kantakirjattu syyskuun kantakirjatilaisuudessa kolmannella palkinnolla
yhteensä 17 + 16 + 17 + 16 = 66p. pisteellä, KTK-III

Suomenhevosten laatuarvostelun juhlatilaisuus 30.10.2017
Lokakuun 2017 Suomenhevosten laatuarvostelussa palkittiin ensimmäisellä
palkinnolla pistein 12 + 21 + 25 + 20 + 20 = 98p. SLA-I

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.11.2017
Vuoden 2017 marraskuun Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimmäinen palkinto pistein
7 + 41 + 25 + 20 + 15 = 108 p., KRJ-I

Virtuaalinen yleislaatuarvostelu 30.12.2017
Vuoden 2017 joulukuun Yleislaatuarvostelussa myönnetty toinen palkinto
pisteillä 28,5 (17+11,5) - 28 (21+7) - 17 - 15 - 5 = 93,5p, YLA2

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 28.3.2018
Pulla palkittiin vuoden 2018 maaliskuun tilaisuudessa ensimmäisellä
palkinnolla pistein 6 + 40 + 25 + 20 + 15 = 106p., ERJ-I

TÄMÄ ON VIRTUAALIHEVONEN
ulkoasu © Cery 2015 - otsikon kuvat © scirlin & Sanna H. (farleighacres1@gmail.com) - muu © Vuorna 2015