Villahaan Hermias

6.2.2017 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Meidän omasta kasvatista Remusta on syntynyt jo kaksi upeata jälkeläistä maailmalle, mutta meille Vuornaan ei ole vielä ainoatakaan varsaa saatu. Taannoin törmäsimme Pajun kanssa Villahaassa asuvaan koulutammaan nimeltä Hilma. Hilma on Mäkisuon kasvatteja, kantakirjattu toiselle palkinnolle ja kaikinpuolin aivan upea - rauhallinen ja nöyrä luonnekin sopivat täydellisesti vastapainoksi Remun riehakkaaseen persoonaan. Onneksi tamman omistajalle astutus sopi ja siitä sitten alkoikin taas ikuisuuksia kestävä odottelu. Vihdoin tänään saatiin jo aamuvarhain puhelu innoissaan puhkuvalta Upelta, joka kertoi Hilman saaneen aamuyöstä terveen ja reippaan orivarsan! Paju hävisi väittelyssä ja joutui jäämään kotiin hoitamaan päivän askareita kun taas minä hyppäsin maasturiin ja kaahasin tuulispäänä kohti Villahakaa. Varsan nähtyäni oli hankala peittää liikutusta - niin kauan oli tätä varsaa odotettu ja siinä se nyt huojui pitkillä koivillaan. Hilma päästi meidät kernaasti karsinaan tervehtimään sitä ja orivarsaa, joka suhtautui asioihin suurella hämmennyksellä. Orivarsan pehmoista karvaa silitellessämme koitimme miettiä sopivaa nimeä. Isän mukaan joku kuuluisa filosofi se pitäisi olla tietenkin - ulkomuistista ei meistä kumpikaan osannut kovinkaan montaa nimeä heittää, joten pitkällisen googlettamisen ja kymmenien suomenhevosille täysin sopimattomien nimien jälkeen vastaan rullautui Hermias. Mutustelimme nimeä hetken kielen päällä kunnes yhteistuumin päätimme, että se varsan nimi olisi! Nyt täytyisi taas koittaa malttaa jättää varsa Villahakaan kasvamaan ja voimistumaan emänsä kanssa ennen kuin voidaan se meille Vuornaan lopullisesti kotiuttaa. Onneksi päästään varmasti Pajun kanssa oria katsomaan useaan otteeseen ennen muuttoakin!

18.5.2017 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Hepun kanssa käytiin tänään todella pitkällä maastoretkellä kauniin kevätpäivän kunniaksi! Näin toukokuussa ovat kelit aina parhaimmillaan kun sää on aurinkoinen mutta paarmat ja hyttyset pysyttelevät vielä poissa. Heppu oli todella innoissaan päästessään välillä tekemään muutakin kuin sitä iän ikuista kentällä paahtamista ja vauhtia riitti melkoisesti heti ensimetreiltä lähtien! Orissa riitti ajoittain melkoisesti hommaa jotta se suostui ylipäänsä kävelemään, mutta kun päästiin pois tallin alueelta ja ehkä isoimmat menohalut oli saatu selätettyä, alkoi retki tuntua jo itsestäkin mukavalta ja ehkä hitusen rentouttavaltakin. Otettiin pitkiä ravipätkiä aina maaston salliessa ja hölkkäiltiin menemään jopa kaikki loivemmat mäet mitä vastaan tuli. Laukkapätkää kokeiltiin myös ja sekin sujui jopa ihan yllättävän hyvin! Kotiinpäin käännyttyämme Heppu malttoi käyttyäytyä jo oikein kärsivällisesti ja hienosti. Eiköhän me lähdetän kahdestaan uudemmankin kerran maastoon kun kerran meni tämäkin reissu aika kivasti!

18.5.2017 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Jos Heppu jotain on isältään perinyt, niin ainakin äärettömän tarkan suhtautumisen ratsastajan apuihin. Tämä tuottaa aina välillä hiukan ongelmia uuden ratsastajan kanssa, joten tänään olinkin itse kentän keskellä valmentamassa ja Outi ratsasti Heppua. Alkutunti meni melko hyvällä fiiliksellä, joskin vauhtia Hepusta löytyi kuin pikajuoksijasta ja alkuverkkoihin käytettiinkin reilusti aikaa. Kehotin ratsastajaa tekemään reilusti voltteja ja pysähdyksiä sekä siirtymisiä käynnistä raviin ja takaisin käytiin, jotta saatiin oria paremmin kuulolle. Onneksi Heppu alkoi pikkuhiljaa lämmetä työnteolle ja saatettiin aloittaa valmennus helpoilla perustehtävillä. Alkuunsa keskityttiin pysähdykseen, peruutukseen ja kulmien sekä reittien ratsastukseen. Pysähdykset sujuivat yllättävän hyvin ja Heppu asetti jalkansa kauniisti, vaikutelma oli siisti sekä levollinen. Liikkeellelähtö sujui sekin oikein nätisti ja tahdikkaasti. Peruutuksissa orin takapää lähti viettämään toistuvasti uran sisäpuolelle, kehotin Outia voimistamaan myös sisäapua ja istumaan suoremmassa - tämä korjasi ongelman melko nopeasti ja Heppu peruutteli kuin mikäkin vanha tekijä! Kulmat, voltit ja ympyrät sujuivat melko ok, asetusta olisi voinut vielä hiukan voimistaa etenkin kulmissa jotta oltaisiin saatu nätimpi lopputulos. Ravityöskentelyssä Heppu liikkui todella nätisti eteen, Outi sai pidettyä hyvän tahdin eikä ori puskenut eteen. Laukoilla Heppu kuumui aluksi, mutta sen jälkeen ratsastaja sai oikein työstämällä työstää jotta laukka pysyisi yllä. Teimme yksinkertaista pääty-ympyrää ja molempiin suuntiin ja keksityimme lähinnä vauhdinsäätelyyn sekä asettamiseen ja hiukan kokoamiseenkin. Valmennus sujui kaikinpuolin yllättävän hyvin alkutuntiin nähden - ja varmasti työskentelemällä ahkerasti tästä ihan hyvä kouluratsu tuleekin! Päästin kaksikon loppuverkoille ja Heppu liikkui eteen rennosti kaula pitkällä tyytyväisyyttään puhisten.

1.3.2018 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Hepun edellisestä valmennuskerrasta on vierähtänyt jo ihan reilusti aikaa ja minua kiinnostaakin ihan hurjasti että miten ori liikkuu nykyään pienen loman jälkeen. Paju oli lämmitellyt Heppua itsenäisesti ja kun saavuin paikalle, ravaili kentällä oikein keskittyneen oloinen ratsukko. Heppu toimi hienosti ja oli vastaanottavainen apujen suhteen. Vauhtia oli juuri sopivasti, eikä edelliskerran pikujuoksusta ollut kaikkien onneksi tällä kertaa tietoakaan. Harjoiteltiin alkuunsa väistöjä jotka sujuivat käynnissä moitteetta, mutta ravissa tuli hiukan ongelmia. Heppu tiputti vauhdin niin matalaksi että ravia tuskin erotti ja kehotin Pajua ajamaan reippaammin eteen, jonka jälkeen taas itse väistö katosi lähes kokonaan. Aikamme venkslattua apujen kanssa Heppu sai vihdoin kiinni harjoitteesta ja raviväistö rupesi sujumaan, huh! Ennen laukkatyöskentelyä teimme kolmikaarista kiemurauraa ravissa ja käynnissä. Suoristus tultiin aina käynnissä ja keskivaiheilla tehtiin viiden askeleen peruutus. Harjoitus sujui hienosti! Laukkatyöskentelyssä tultiin kokorata leikkaata ja lisättiin, kulmat ratsastettiin koottua ja lyhyellä sivulla tehtiin laukkavoltit. Muutaman kierroksen jälkeen Heppu alkoi taas junnaamaan laukkaa ja volteissa putosi välillä raviin. Kun laukkatyöskentely saadaan vielä sujumaan yhtä hyvin kuin ravi, niin voidaan orista olla jo todella tyytyväisiä ja alkaa miettimään niitä laatuarvosteluitakin! Kaikinpuolin kuitenkin muuten todella näyttävä ja korea kouluratsu tästä meidän hooposta tuli.