Sulonuoteet

15.4.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Oi että, tänään vihdoin päästiin katsomaan meidän ihanaakin ihanamman Riemun ensimmäistä Vuornaan jäävää jälkeläistä! Varsan emäksi valikoitui (pitkän) etsinnäin jälkeen aivan mielettömän hieno tamma Anopinkauhu eli "Nero". Neroa olen aiemminkin jo useaan otteeseen ihastellut joten tämän kyseisen varsan syntymästä olen kyllä aivan ekstrainnoissani! Emän omistaja oli jo aiemmin kertonut meille että orivarsa oli tullut ja terve rautias pikkuherra meitä paikan päällä odottelikin. Nero vilkuili minua ja Pajua melko epäileväisesti kun rynnättiin sydämenkuvat silmissä kaksikkoa kohti, enkä ollenkaan ihmettele ettei tamma alkuunsa ollut päästää meitä lähellekään kallisarvoista varsaansa. Omistajan rauhoittelun myötä Nerokin ymmärsi ettei me olla mitään ihan älyttömiä barbaareja vaan ihan ok ja pääsin tekemään ensituttavuutta pienen orivarsan kanssa. Rakastuin tietysti heti. Varsassa oli jotain riemumaista pilkettä ja meininkiä, enkä ollut saada siitä silmiäni irti. Nimeä oltiin Pajun kanssa ahkerasti mietitty, mutta kuten aina tällaisten "spessuhevosten" kanssa, mikään ei tunnu tarpeeksi hyvältä. Sulonuoteet oli ensimmäinen vaihtoehto jolle kumpikin ponnekkaasti nyökyteltiin ja tämä nimi sopi onneksi myös kasvattajallekin! Niin sitten sai Nuppi nimensä ja ensikosketuksensa kaoottiseen tulevaan kotiinsa ja omistajiinsa!

28.5.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Nupin kanssa on totisesti saatu huomata että asioihin totuttelu voi viedä useammankin läpimenon. Orin kanssa on saatu treenata ja vääntää kaikkea uutta, mutta en jaksa kyllä olla yhtään pahoillani, sillä ori on opettanut minullekin aivan valtavasti hevosten käsittelystä! Eilen treenattiin Naupin kanssa lastaamista, saatiin koko homma päätettyä ihan positiivisin mielin, mutta vielä riittää kyllä treenattavaa jotta saataisiin hevonen kärryyn ilman hurjaa taistelua ja mahdollisimman rentona. Kun eilinen oli ollut Nupinkin mielestä varmasti tosi jännä päivä, niin tänään otin orin ihan vaan liinaan ja kentälle purkamaan energiaa. Nuppi vaikutti aika kiitolliselta puuhasta, jossa ei tarvinnut paljoa päätään vaivata, vaan saattoi vaan pistää kipitellen menemään. Orilla on tosi kivannäköinen ravi ja se liikkuu ryhdikkäästi eteen. Laukassa Nuppi on eteenpäinpyrkivä ja se koittaa mielellään hiukan revitellä, mutta pysyy silti hyvin kuulolla liinassakin. Odotan kyllä hurjasti miten tämän hevosen kanssa tullaan edistymään ja millaiseksi meidän tuleva kisaura muodostuu. Ainakin tällä hetkellä olen kyllä kovin luottavaisin mielin, sillä kaikista eriskummallisuuksistaan huolimatta Nupista on kasvanut aivan upea suomenhevonen!

8.7.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Venla (Liia)
Ensimmäiset koulukisat Nupin kanssa oliva ja menivät, menestys oli niinkin vaatimatonta että heti ensimmäisestä startista Liia ja Nuppi kääräisivät kasaan luokkavoiton! Tästä tietysti ylpistyneinä seuraavat startit sujuivat hiukan heikommin (vaikka sijoituksille asti päästiinkin), joten pieni pilvilinnoista takaisin maankamaralle palauttelu tekee ihan terää. Ratsukolla oli hyvä pöhinä jo päällä kentälle saapuessani, joten pistettiin heti hommat käyntiin. Aluksi treenattiin perusasioita kuten pysähdystä, siirtymisiä ja asettamista. Kulmat ja reitit ratsastettiin huolella, jopa hiukan liioitellen ja siirtymisiä tehtiin aina pyynnöstäni muiden harjoitusten lomassa. Kokoamisia ja lisäyksiä treenatessamme huomattiin, että vastapäivään laukatessa Nupilla oli kokoamisen suhteen hiukan hankaluuksia, mutta huolellinen valistelu näyttäisi tässäkin asiassa olevan kaiken a ja o. Laukkatyöskentelyssä muutoin ei ollut hankaluuksia, ravi on orilla tunnetusti vahvaa ja näyttävää, joten sekin sujui hienosti. Kunhan vaan saadaan lisää varmuutta suoritukseen niin varmasti kaksikko tulee jatkossakin pärjäämään urallaan aivan loistavasti! Ja parhaitenhan sitä varmuutta saa tietenkin vaan ahkerasti kisaamalla ja treenaamalla, eipä ole oikotietä onneen tässäkään asiassa.

13.10.2017 - Estevalmennus, valmentajana Eliel (Liia)
Pitkästä aikaa saavuin valmentamaan vuornalaisia hevosia ja tänään ensimmäisenä eteen lykättiin suomenhevosori Sulonuoteet. Liia näytti selvästi olevan hyvin ihastunut oriin ja esitteli sitä kuin mitäkin kultakimpaletta - ja kyllähän oikein komea hevonen kyseessä olikin. Valmennuksen alettua kelailin mielessäni että "jaa, tässä sitä taas mennään". Nupilla oli sata lasissa heti alusta saakka ja Liialla työ ja tuska saada innosta soikeana hypähtelevä ori pidettyä aisoissa. Kunnon lämmittelyt vaan alle ja reilusti erilaisia siirtymisiä ja tehtäviä niin kyllä se siitä sitten alkoi vihdoin rullaamaan. Aloiteltiin ihan pelkillä puomi- ja kavalettiharjoituksilla kuultuani että Nupin kanssa on keskitytty lähinnä koulutreeniin viimeaikoina. Reilusti kisanneena ja hienosti koulutettuna ratsuna nämä harjoitteet olivat tietysti kaksikolla helppoja kuin mikä, mutta perusasioita kannattaa silti aina tasaisin väliajoin kahlata. Ensimmäiset esteet Nuppi hyppäsi hienosti, vauhti nyt meinasi nousta välillä turhan kiihkeäksi mutta aina lopulta ori kuunteli ratsastajaansa - aina täytyi ilmeisesti kuitenkin saada hiukan kokeilla että josko nyt saisin vaan rynnätä kaikkien läpi täysillä. Radan koottuani jätettiin esteet reilusti alle metrin, radassa korostuivat oikeat lähestymiset ja vauhdin säätely sekä tarkka valmistelu. Tarkkuutta vaativat radat eivät välttämättä olleet sitä Nupin ihan ominta alaa, mutta tästäkin huolimatta kaikki lähti rullaamaan odotettua paremmin. Yhtään pudotusta tai virhettä ei tullut ja kaksikko toisti radan uudestaan ja uudestaan yhtä hienosti. Nostettiin esteet orin omalle tasolle ja tällöin alkoi jo näkyä yritystä ja hikikarpaloita ratsastajan otsalla, mutta yhä edelleen radat sujuivat oikein hienosti. Varmasti kaksikko tulee pärjäämään hienosti loppuvuodesta kun orin olisi määrä alkaa kisauraansa lopettelemaan viimeisten kisojen myötä.

9.4.2018 - Kouluvalmennus, valmentajana Venla (Liia)
Saavuin pitkästä aikaa pitämään kouluvalmennusta Nupille, joka jo innokkaana tarpoi menemään pitkin uraa. Ohjat löysällä aloiteltiin rennoin ottein alkulämpöjä, tehtiin runsaasti siirtymisiä ja voltteja, lähinnä painoavuin ja pohkeella ohjaten. Nuppi on ihanan herkkä ratsu sille päälle sattuessaan ja tänään oli selkeästi työmoraali jo melko korkealla. Meno näytti mukavan kevyeltä ja helpolta, Nuppi taipui ja venyi ja ratsastajakin oli kuin hymyssäsuin! Avot ja sulut eivät sitten enää sujuneetkaan kuin kädenheilauksesta vain, vaan Liia joutui tarttumaan ihan tosissaan työhön saadakseen Nupista aikaan parhaan mahdollisen suorituksen. Pientä kankeutta näkyi näisttä liikkeissä olevan, treeniä on varmasti jätetty kisauran jälkeen vähemmälle, joten noottia kyllä sateli. Jos kaksikko aikoo tähdätä vielä tulevaisuudessa koululaatikseen, täytyy ehdottomasti vielä tsempata valmentautumisen suhteen! Väistöt ja laukanvaihdot sujuivat tutulla varmuudella, Nuppi liikkui nätisti ja laukka oli pyöreää. Ratsastajaa huomautin myötäämään hiukan lisää, jotta Nuppi saisi kaulan ja pään parempaan asentoon. Valmennus sujui kyllä tosi mahtavasti, pakko myöntää että edistystä on tapahtunut hurjasti, vaikka treenin laiminlyönti ja laiskottelukin välillä kuulsi läpi. Omana neuvona kehotin (tietysti treenamisen lisäksi) jatkamaan ehdottomasti raviajoa, sillä se tuntuu rentouttaneen Nuppia aivan hurjasti! Ratsastajalta lisää herkkyyttä myödätä ratsuaan, ajoitusten ja reittien suhteen tietty tarkkaavaisuus sekä ratsun lihaskunnon parantaminen. Nyt ei olisi aikaa jäädä eläkeläislöhöilylle jos laatiksiin aiotaan suunnata! Onneksi kyseessä on kuitenkin osaava ja toisilleen tuttu ratsukko, joten asiat saa varmasti melko helpolla kuntoon!

12.6.2018 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Nupin toinen jälkeläinen meidän oman kasvatin Kipinäkirsun kanssa syntyi tänään! Kipinäkirsun kantoaikana mieleen kulkeutui sellainen ajatus, että toki olisi voinut varmaankin vähän tarkemmin etukäteen miettiä vanhempien luonteita heitä parittaessaan. Tämä varsa on lähes sataprosenttisesti suunniteltu sukutaulun perusteella ja odotetaan tietysti kauhulla millainen hurjimus siitä tulee. Tammavarsa vaikuttaa ainakin jo nyt melkoisen päättäväiseltä ja rohkealta persoonalta, Kipinäkirsulta se varmasti oppii matkanvarrella paljon "hyödyllisiä" käytöstapoja ja varmasti myös Nupin piirteitä eksyy varsan matkaan. Nuppi valmistautuu täysillä tuleviin estelaatiksiin, joita varten ollaankin jo treenattu ja puunattu. Luotto alkaa olla melkoisen korkealla, vaikka eihän tämän vatipään kanssa koskaan voi tietää mitä päivä tuo tullessaan. Tänään Nuppi päätti säikytellä meidän nuoria oreja omasta tarhastaan. Nuorison edustajat olivat tyytyväisenä matkalla kesäksi orilaitumelle, kun Nuppi rynni omassa tarhassaan aidan viereen huutamaan ja kiroamaan. Nuoret oripojat tietysti villiintyivät ja loppumatkan niitä sai taluttaa kyllä kieli keskellä suuta ja parasta toivoen. Kunhan oli saatu orit laitumelleen, oli Nupin vuoro kuulla kunniansa. Ori käyskenteli omassa tarhassaan aivan kuin ei mitään, esitti mokomakin viatonta, mutta joutuipa se silti tulemaan mukaani talliin ja illaksi vielä pikaiseen valmennukseen. Valmennus sujui hyvin, kyseessä oli siis lähinnä ratsastajan istunta-, tasapaino ja apujenkäyttöön keskittyvä valmennus, joten Nupilla oli melko helpot oltavat. Vaan kylläpä herra silti tuntui väsähtävän ja lepäili loppuillan raukeana tarhassaan.