23.4.2016 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Tämän vuoden kevät on kyllä ollut oikeaa varsojen aikaa! Muutama viikko sitten meidän oma kasvatti, Ketunkehrä, varsoi terveen oripojan, josta uumoillaan kasvavan vanhempiensa kaltainen jättiläinen. Aluksi varsa kantoi nimeä "Sopunen", mutta varsin nopeasti kävi ilmi ettei ori millään tavalla täytä nimensä kuvaamia ominaisuuksia; vanhempiensa tavoin varsa on todella omapäinen ja temperamenttinen yksilö, jota ei niin vain määräillä. Nimi vaihtui Sokrateeksi ja lempinimensä Remu nuori ori sai riehakkaan luonteensa ansiosta. Laitumella Remu ei koskaan jätä väliin kunnon laukkoja ja leikkejä muiden hevosten kanssa, mutta ihmisten kanssa työhön lähtiessä täytyy aina toisinaan näyttää tuimaa naamaa. Onneksi ruoka on toiminut aina tämänkin mörököllin kanssa hyvänä motivaattorina ja vaikka ilman herkkujakin Remun saa toimintakuntoon, niin toisinaan on mukavempi vaan lahjoa se porkkanoilla ja omenoilla. Tai ainakin helpompi ja nopeampi. Ehkä sitä vaan täytyy alkaa panostaa tämänkin nuorison edustajan kanssa siihen paljon puhuttuun tapakoulutukseen. Huoh.

17.6.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Tänään otettiin valmennus-syyniin nuori oriherramme Remu. Alkutunti meni osittain ihan hyvässä lämmittelyvireessä, osin taas nuoruusvimmaisessa kuninkuustaistelussa orin ja ratsastajan kesken. Minä kentän keskellä olin herralle selkeästi jonkinlainen kimmoke toimia edes suhteellisen hyvin, mutta aina kun välimatkamme kasvoi, alkoi Remu poukkaroida ratsastajaansa vastaan. Kun kaksikko oli lämpännyt aikansa Remu kuunteli jo ratsastajaansa ja kaikki sujui muutenkin melko mallikkaasti. Remua selkeästi kiinnosti lähinnä vapaa hengailu, sillä heti ensimmäisen väistöharjoituksen aikana se veti itsensä ihmeelliselle mutkalle ja teki kaikkensa jotta ratsastaja joutuisi ihan tosissaan vääntämään ja vielä hiki hatussa. Tsemppasin urheaa ratsastajaa kentän keskeltä ja huutelin neuvoja ja pikkuhiljaa alkoi Remukin jo suostua yhteistyöhön. Muutaman uuden yrityksen jälkeen väsitöt sujuivat hyvin, samoin asetukset ympyrällä molempiin suuntiin. Orilla on tapana testailla itselleen uusia ratsastajia, vaikka vanhojen tuttujen kanssa se käyttäytyykin jo oikein hienosti. Kaksikko nosti vielä muutaman laukan molempiin suuntiin ja treenattiin nostoja niin käynnistä kuin suoraan pysähdyksestäkin. Laukkatyöskentely sai orilta paljon innokkaamman vastaanoton, eikä se juurikaan malttanut niskoitella vastaan, vaan teki mielellään juuri sen mitä ratsastaja pyysi. Loppu valmennus oli sujunut niin hienosti, että annoin kaksikolle luvan siirtyä loppuverkoille. Huomenna jatkettaisiin ratsukon kanssa, joten sitäkin varten oli hyvä hiukan energiaa säästellä.

18.6.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Eilisen valmennuksen jälkeen lähdimme uutta energiaa ja intoa puhkuen taluttamaan Remua maneesiin. Orilla taisi itselläänkin olla varsin tuoreessa muistissa sen eiliset temput, sillä samaa yritettiin lähes ensiaskeleilla; kun koitettiin ensimmäisiä väistöjä, väänsi ori jälleen itsensä mutkalle ja ryhtyi sotaan ratsastajaansa vastaan. Vaan eipä auttanut tällä kertaa ja pian Remu jo luovuttikin temppuilunsa suhteen. Valmennus jatkui tästä eteenpäin oikein lupaavasti; asettamiset olivat nättejä ja täytyy myöntää, että väsitötkin lopulta lähes moitteettomia! Jatkoimme laukkatyöskentelyyn, teimme kahdeksikkoa ja kiemura-uraa reilusti asettaen. Remu kulki oikein kivasti eteen, muutaman kerran hiukan turhankin hyvin, mutta kuunteli aina lopulta ratsastajansa toppuuttelua. Laukkojen jälkeen tehtiin vielä ravitreeniä temmon vaihteluiden parissa. Kokoaminen sujui oikein hyvin ja Remu liikkui komeasti ja ryhdikkäästi eteen. Lisäyksissäkään ei ollut juurikaan valittamisen varaa, kunhan ratsastaja muisti antaa orille tarpeeksi tilaa käyttää kaulaansa ja kroppaansa tarpeeksi vapaasti. Tosi ylpeänä omistajana taputtelin oria ja päästin kaksikon jäähdyttelemään näin onnistuneen valmennuksen jälkeen; kyllä me varmasti tästäkin nuoresta ratsusta vielä kelvollinen kisakaveri leivotaan!

26.6.2016 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Tänään oli Remulla kyllä jännät paikat edessään kun meidän kengittäjä vieraili tallilla ja vuoli samalla myös Remun töppöset. Tallimestarilta olimme saaneet kuulla että kaikesta totuttelusta huolimatta Remu suhtautu kavioidensa renklaamiseen yhä hiukan epäilevästi, ja tämän saimme todellakin huomata käytännössä tänään itsekin. Alkuunsa Remu suostui seisomaan ihan nätisti, mutta kengittäjän alkaessa vuolla herran kavioita, alkoi Remu puolestaan vuolla kengittäjän takamusta. Muutama napakka komennus kengittäjän suusta saivat orin kuitenkin taas hetkeksi aloilleen - kunnes siirryttiin seuraavaan jalkaan. Välillä minua nolotti niin, etten tohtinut vilkaistakaan orin touhuilua saati kehdannut mennä pitelemään kiinni orin venkoilevasta päästä. Kengittäjä sai hommansa kuitenkin hyvin tehtyä ja hiestä märkä mies-rukka antoi kaiken päätteeksi huvittuneesti naureskellen Remulle suuren porkkanapalan ja jotenkin minusta tuntui, että tästä kokemuksesta alkoi uusi ja omituinen ystävyys.

1.7.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Remun kanssa ollaan kovaa häkää alettu valmistautumaan tulevaa kouluratsun varten ja ori onkin osoittautunut oikein potentiaaliseksi hevoseksi. Tänään valmensin Juliaa ja Remua ja hommat aloiteltiin kartioita apuna käyttäen. Käynnissä tehtävä sujui huolellisesti ja varmasti, eikä huomautettavaa juuri ollut. Ravissa sama tehtävä tuotti hiukan enemmän ongelmaa ja kehotinkin Juliaa huolellisempaan valmisteluun ennen käännöksiä - muutaman kerran avut tulivat liian myöhään, jolloin reitit eivät aivan pysyneet koossa. Kun pujottelukin alkoi sujua, siirryttiin treenaamaan kahdeksikkoa ravissa sekä laukassa. Toiselle ympyrälle siirryttäessä tehtiin viiden sekunnin pysähdys kun ratsukko oli ehtinyt suoristua. Ympyröillä Remu koetti alkuunsa oikoa, mutta Julia oli tarkkana. Suoristus sujui hyvin, mutta pysähdys ei ottanut onnistuakseen ihan ensimmäisillä avuilla, vaan Julia sai toistaa pyyntönsä, ennen kuin Remu pudotti käyntiin ja siitäkin vasta useamman askeleen jälkeen pysähtyi. Pyysin ratsukkoa aloittamaan koko homman alusta ja käynnissä. Käynnissä tehtävä sujui ok, mutta ravissa Remu vitkasteli taas pysähtymistään, joskin se sujui jo paljon paremmin. Seuraavalla kerralla Julia oli selvästi kerännyt aimo annoksen itseluottamusta ja alkoi valmistelemaan pysähdystä jo hyvillä ajoin ja onnistui vihdoin saamaan orin aloilleen vaadituksi ajaksi ja vieläpä oikein nätisti. Kehuin hurjasti ratsastajaa ja tästä eteen päin tehtävä alkoikin sujua hienosti - tiesin kyllä itsekin, että pysähdykset ovat Remun kanssa välillä hiukan hankalia, mutta huolellisuudella ja periksiantamattomuudella asiat alkavat kyllä rullata. Laukassa tehtävään vaihdettiin pysähdyksen sijaa laukanvaihto, joka sujui alusta alkaen nätisti. Laukkatyöskentely on ehdottomasti yksi Remun bravuureista jolloin meno on mukavaa niin ratsastajalle kuin katsojallekin.

22.9.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Remu on aloittanut kouluratsun uransa oikein hyvällä tahdilla ja sijoituksiakin on rapissut oikein kivasti muutamien luokkavoittojen lisäksi! Tietysti nuoren orin kanssa on vielä paljon viilattavaa, joten päätettiin ottaa tänään yllätystreeniin Remu ja Birgitta. Remu tuntui jo tunnin alussa erityisen hyvältä ja rennolta, enkä ollenkaan ihmetellyt kun se lähti hyvillä mielin tekemään työtä käskettyä. Keskityimme alussa hiomaan siirtymisiä ja asetuksia ja ori toimi edelleen oikein hyvin. Edellisellä kerralla pysähdyksestä raviin siirtymisessä oli ollut ongelmia, mutta nyt ori selvästi petrasi! Ajattelin uskaltaa testata mitä mieltä herra olisi tänään pohkeenväistöstä. Käynnissä hommat sujuivat hyvin, mutta ravi (laukasta puhumattakaan) tuotti taas päänvaivaa. Ori kaarsi kaulansa omituiselle sykkyrälle ja oli kuin mikäkin sirkushevonen puskiessaan menemään lapa edellä. Mutta tämähän oli jo tuttu juttu, joten ei kun uusiksi vaan! Seuraavalla kerralla meni jo paremmin ja kolmannella erinomaisesti; ori kyllä osaa nämä hommat mutta etenkin kotioloissa sen kanssa saa usein jäädä vääntämään näitä sille hiukan hankalampia liikkeitä. Hyvästä kisamenestyksestä huolimatta varmuutta näihin liikkeisiin täytyy siis vielä saada, jotta varsinaisessa suoritustilanteessa ei sitten tule eteen ongelmia. Laukassa Remu pysyi hienosti muodossa ja jaksoi innostaan huolimatta keskittyä täydellisesti.

26.12.2016 Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Liia
Olen kyllä ihan mielettömän ylpeä meidän nallekarhu-Remusta, joka vaan porhaltaa täysillä eteen ja onnistuu jatkuvasti paremmin ja paremmin hommissaan! Ihanaa huomata näinkin suurta kehityssä pienessä ajassa (ja ärhäkässä orissa) ja toivottavasti jo kohta puoleen aletaan olla valmiita laatuarvosteluihinkin. Tänään puuhailtiin Remun kanssa kuitenkin hiukan rennommissa merkeissä. Pieni auringonhäivä on pyrkinyt paistelemaan jo muutaman päivän ajan täällä meillä pohjoisessakin ja vihdoin tänän aamuna taivas paljastui ihanan sinisenä. Tästä riemastuneena lähdimme Remun kanssa hiukan maastoilemaan kärryjen kanssa. Köpöttelimme ihan kaikessa rauhassa käynnissä ja ravissa eteen, hiekkatiellä oli tietysti nostettava pienet laukat ja hiukan päästeltävä menemään, mutta muuten retki sujui rauhallisesti. Tallille palattuamme saatoin pysyä suunnitelmassani pestä hiukan Remun mudasta laikkuuntunutta olemusta, joka ei niinkään ollut herran mieleen. Remu mulkoili minua pahasti jättäessäni sen loimi päälle lämpimään talliin ja veikkaampa, että hevonen olisi paljon mielummin kieriskelly ulkona kurakoissa kavereidensa kanssa.

30.1.2017 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Me ollaan Remun kanssa paljon jo koulua koko kesä ja syksy treenailtukin ja tänään päästiin taas hienosäätämään kaikkea opittua. Itse olin valmentajan asemassa tänään oikuttelevan ranteeni vuoksi, mutta oli ilo nähdä ori liikkumassa ulkopuolisen silmin. Alkuverkoilta lähtien ratsukolla oli hyvä vauhti päällä ja lämmiteltiinkin oikein kunnolla. Kun ori vääntyi ja kääntyi jos jonkinlaiselle mutkalle ilman nirinää ja narinaa, voitiin varsinainen treeni aloittaa. Ensin keskityttiin ratsastajan istunnan ja reittien lisäksi pysähdykseen sekä peruutukseen. Perusjutut eivät tuottaneet ongelmaa ratsukolle varsinkin kun Remun kanssa on pysähdyksiä kyllä harjoiteltu! Temmonvaihtelut sujuivat hyvin, ravissa pyysin ratsastajaa hiukan pitämään parempaa tuntumaa oriin ja lopulta vain ajamaan rohkeasti hiukan eteen jotta askel pitenisi. Hienostihan se liike sieltä korjaantui ja ratukkoa oli oikein mukava katsella. Muutamien laukkakahdeksikkojen jälkeen ryhdyttiin jälleen hommiin väistöjen parissa. Ravissa Remu suorittaa väistöt hienosti ja kyse on enää oikeastaan pelkistä tyylipisteistä. Tänään harjoitus alkoikin kuitenkin erinomaisesti, joten lähinnä paneuduttiin reitteihin, tempoon ja ratsukon ryhtiin muutenkin. Ratsastajalla oli muutamia asentovirheitä joista huomautin, mutta Remulla sujui hienosti. Laukkaväistöt tuottivat jälleen hiukan päänvaivaa kun ori tahtoi jatkuvasti tipauttaa raviin. Haettiin alkuunsa hyvä tuntuma ja tempo sekä varmistettiin liike oli hyvin valmisteltu ennen suoritusta ja niinpä alkoi tämäkin lopulta rullata, jes! Laukkaväistöön haettiin tällä treenillä lähinnä varmuutta ja sujuvuutta.